Tavoitteena sisäinen poikkihallinnollisuus: Moniammatillinen yhteistyö lääninhallituksiin Alkoholiohjelman 2004–2007 yhteydessä perustetuissa päihdetyöryhmissä
Antiala, Sirkka Tuulikki (2007)
Antiala, Sirkka Tuulikki
2007
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Valtioneuvosto määritteli periaatepäätöksessään 9.10.2003 keskeiset tavoitteet sekä valtionhallinnon toimintalinjat alkoholihaittojen vähentämiseksi ja asetti Sosiaali- ja terveysministeriön tehtäväksi laajapohjaisen alkoholiohjelman valmistelun ja toimeenpanon vuosille 2004–2007. Alkoholiohjelman 2004–2007 kumppaneiksi ovat voineet ryhtyä niin kunnat, järjestöt, kirkot kuin elinkeinoelämänkin edustajat.
Vuonna 2004 perustettiin jokaiseen viiteen lääninhallitukseen Alkoholiohjelman 2004–2007 yhteydessä poikkihallinnollinen päihdetyöryhmä joko uutena tai laajentamalla olemassa olevaa ryhmää. Päihdetyöryhmän tehtävänä on päihdetyön alueellinen koordinointi ja seuranta.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää lääninhallitusten päihdetyöryhmien toimintaa moniammatillisen ja
organisaatioiden välisen yhteistyön näkökulmasta sekä tarkastella niiden kykyä saavuttaa työssään sisäisen poikkihallinnollisuuden tunnusmerkkejä. Toteutuuko sisäisen poikkihallinnollisuuden tavoite lääninhallitusten päihdetyöryhmien työskentelyssä moniammatillisen yhteistyön kautta? Millä tavalla moniammatillinen yhteistyö eroaa lääninhallituksissa? Miten yhteistyötä voitaisiin kehittää? Tutkimuksen teoreettisessa osassa tarkastellaan moniammatillisen yhteistyön, asiantuntijuuden sekä organisaatioiden ja hallinnonalojen välisen yhteistyön käsitteitä. Kumppanuus, verkostot ja ryhmätyö kuuluvat lääninhalli-
tusten päihdetyöryhmienkin toteuttamiin käytännön yhteistyötapoihin.
Tutkimusmetodi on laadullinen aineistolähtöinen analyysi, jossa keskitytään aineiston eroihin ja moninaisuuteen. Tämän tapaustutkimuksen tutkimuskohteena on joukko tapauksia. Tutkimuksessa analysoidaan Sosiaali- ja terveysministeriön virallisia dokumentteja, jotka koostuvat pääosin kokousmuistioista, katsauksista, raporteista ja kyselylomakkeista. Dokumenttianalyysissa pyritään vertailemaan lääninhallituksia keskenään ja kartoittamaan Alkoholiohjelman 2004–2007 onnistumisia ja epäonnistumisia.
Lääninhallitusten päihdetyöryhmissä edustettuina ovat olleet sosiaali- ja terveysosaston alkoholihallinto ja päihdetyö, sivistysosaston opetus- ja nuorisotyö, poliisiosasto ja liikenneosasto liikenneturvallisuuden näkökulmasta sekä pelastusosasto, koska muun muassa alkoholi on usein taustatekijänä monissa erilaisissa onnettomuustilanteissa, tuhotöissä ja tulipaloissa. Eniten toimia on ollut sosiaali- ja terveysosastoilla, joilla myös on ollut pääasiallinen vastuu päihdetyön koordinoinnista. Lääninhallitukset ovat anta-
neet sekä positiivista, että rakentavaa palautetta niin itselleen kuin yhteistyötahoilleenkin Alkoholiohjelmaan 2004–2007 liittyen. Alkoholilainsäädäntö tulee edelleen olemaan muutosten kourissa, ja Alkoholiohjelmalle on myös suunnitteilla jatkoa.
Taulukoiden avulla on pyritty havainnollistamaan lääninhallitusten päihdetyöryhmien eroja ja yhtäläisyyksiä aktiivisuudessa. Vastauskiinnostus on vaihdellut eri lääninhallitusten osastojen ja aihepiirien välillä. Päihdetyöryhmillä olisi edellytykset muotoutua kohti tiiviimpiä tiimejä. Julkisen sektorin organisaatioiden organisaatiokulttuuria tulisi muuttaa yhteistyötä paremmin sallivaan muotoon. Myös lääninhallitusten välistä yhteistyötä tulisi lisätä, koska siitä olisi apua pyrittäessä kehittämään päihdetyön koordinaatiota ja ohjausta vähäisillä resursseilla. Poikkihallinnollista yhteistyötä ja edustusta on päihdetyö-
ryhmien toiminnassa jo esiintynyt, mutta haastetta tavoitteen saavuttamiseen silti vielä riittää.
Vuonna 2004 perustettiin jokaiseen viiteen lääninhallitukseen Alkoholiohjelman 2004–2007 yhteydessä poikkihallinnollinen päihdetyöryhmä joko uutena tai laajentamalla olemassa olevaa ryhmää. Päihdetyöryhmän tehtävänä on päihdetyön alueellinen koordinointi ja seuranta.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää lääninhallitusten päihdetyöryhmien toimintaa moniammatillisen ja
organisaatioiden välisen yhteistyön näkökulmasta sekä tarkastella niiden kykyä saavuttaa työssään sisäisen poikkihallinnollisuuden tunnusmerkkejä. Toteutuuko sisäisen poikkihallinnollisuuden tavoite lääninhallitusten päihdetyöryhmien työskentelyssä moniammatillisen yhteistyön kautta? Millä tavalla moniammatillinen yhteistyö eroaa lääninhallituksissa? Miten yhteistyötä voitaisiin kehittää? Tutkimuksen teoreettisessa osassa tarkastellaan moniammatillisen yhteistyön, asiantuntijuuden sekä organisaatioiden ja hallinnonalojen välisen yhteistyön käsitteitä. Kumppanuus, verkostot ja ryhmätyö kuuluvat lääninhalli-
tusten päihdetyöryhmienkin toteuttamiin käytännön yhteistyötapoihin.
Tutkimusmetodi on laadullinen aineistolähtöinen analyysi, jossa keskitytään aineiston eroihin ja moninaisuuteen. Tämän tapaustutkimuksen tutkimuskohteena on joukko tapauksia. Tutkimuksessa analysoidaan Sosiaali- ja terveysministeriön virallisia dokumentteja, jotka koostuvat pääosin kokousmuistioista, katsauksista, raporteista ja kyselylomakkeista. Dokumenttianalyysissa pyritään vertailemaan lääninhallituksia keskenään ja kartoittamaan Alkoholiohjelman 2004–2007 onnistumisia ja epäonnistumisia.
Lääninhallitusten päihdetyöryhmissä edustettuina ovat olleet sosiaali- ja terveysosaston alkoholihallinto ja päihdetyö, sivistysosaston opetus- ja nuorisotyö, poliisiosasto ja liikenneosasto liikenneturvallisuuden näkökulmasta sekä pelastusosasto, koska muun muassa alkoholi on usein taustatekijänä monissa erilaisissa onnettomuustilanteissa, tuhotöissä ja tulipaloissa. Eniten toimia on ollut sosiaali- ja terveysosastoilla, joilla myös on ollut pääasiallinen vastuu päihdetyön koordinoinnista. Lääninhallitukset ovat anta-
neet sekä positiivista, että rakentavaa palautetta niin itselleen kuin yhteistyötahoilleenkin Alkoholiohjelmaan 2004–2007 liittyen. Alkoholilainsäädäntö tulee edelleen olemaan muutosten kourissa, ja Alkoholiohjelmalle on myös suunnitteilla jatkoa.
Taulukoiden avulla on pyritty havainnollistamaan lääninhallitusten päihdetyöryhmien eroja ja yhtäläisyyksiä aktiivisuudessa. Vastauskiinnostus on vaihdellut eri lääninhallitusten osastojen ja aihepiirien välillä. Päihdetyöryhmillä olisi edellytykset muotoutua kohti tiiviimpiä tiimejä. Julkisen sektorin organisaatioiden organisaatiokulttuuria tulisi muuttaa yhteistyötä paremmin sallivaan muotoon. Myös lääninhallitusten välistä yhteistyötä tulisi lisätä, koska siitä olisi apua pyrittäessä kehittämään päihdetyön koordinaatiota ja ohjausta vähäisillä resursseilla. Poikkihallinnollista yhteistyötä ja edustusta on päihdetyö-
ryhmien toiminnassa jo esiintynyt, mutta haastetta tavoitteen saavuttamiseen silti vielä riittää.