Does private equity have effects on post-IPO stock performance? : Nordic Evidence

Abstract

The following study examines how private equity (“PE”) ownership affects the stock performance of a company after the initial public offering (“IPO”). The data of the study is collected between 2009 and 2019 from three different Nordic countries, Denmark, Finland, and Sweden. The study focuses on two different time frames regarding the stock performance, the initial return of the IPO and a 36-month period, and compares the returns to a benchmark index in the long run. This research examines the differences ownership types have on the first-day returns and in the long term.

In this study, PE refers to all financial backing types of IPOs. Private equity funds generate returns by advising, developing, and financing companies with high growth potential. A non-backed IPO refers to an IPO that has not collected any financing from different kinds of private equity funds, such as buyouts, growth equity, and venture capital. Private equity funds use initial public offers as an exit strategy to gather their returns. IPO is only one of the exit strategies private equity funds use and only a small amount of the initial investments made by the funds end in an IPO to a stock exchange.

The data sample of this study is formed from 190 initial public offers made in Denmark, Finland, and Sweden between 2009 and 2019. 83 IPOs of the full sample are backed by a financial sponsor and 107 are non-backed. The underpricing of the IPOs is measured by calculating the first-day closing price compared to the offer price of the IPO. The long-run performance of the offerings is calculated with a buy-and-hold abnormal (BHAR) method. The designated time frame for the BHAR in this study is 36 months but also shorter holding periods are introduced. The abnormal returns are calculated by comparing the returns of the IPOs to OMX Nordic 120 index which included 120 companies from Denmark, Finland, and Sweden.

Despite the final data sample being relatively small, the study aims to generate useful results regarding the Nordic IPO market which is still developing. Even though IPOs and their underpricing and long-term performance are studied phenomena, the Nordic IPO market lacks academic research. The purpose of this study is to narrow the gap between the studied IPO markets, such as the US and the UK, and the Nordic markets.

The results of this study indicate that IPOs are on average underpriced and that different ownership types affect the underpricing of IPOs in the Nordic market. According to the findings of the empirical evidence, the financially sponsored IPOs are less underpriced than their non-backed peers in the Nordic market. The long-term performance of the IPOs is influenced by the ownership type. The non-backed IPOs tend to perform better than the private equity-backed IPOs during the long run both in equal- and value-weighted terms which is opposite to the previous academic literature.

Tämä tutkimus pyrkii selvittämään, minkälaisia vaikutuksia pääomasijoittajat tuovat yritysten osaketuottoihin, jotka ovat tehneet listautumisannin vuosien 2009 ja 2019 välisenä aikana. Tarkastelussa on kolmen eri Pohjoismaan, Tanskan, Suomen ja Ruotsin osakemarkkinoille listautuneet yritykset. Tutkimus keskittyy listautumisannin ensimmäisen päivän tuottoihin sekä kolmen vuoden osaketuottoihin, jota verrataan vertailuindeksin tuottoon pitkällä aikavälillä. Tämä tutkimus keskittyy varsinkin selvittämään vaikuttaako ennen listautumista oleva pääomasijoitus yrityksen lyhyen- ja pitkänaikavälin tuottoihin.

Tässä tutkimuksessa pääomasijoituksella viitataan kaikkiin pääomasijoituksen kategorioihin. Pääomasijoitusyhtiöt generoivat tuottoja neuvonantamalla, kehittämällä ja rahoittamalla kasvuun kykeneviä kohdeyhtiöitänsä. Tutkimuksessa aineisto jaetaan kahteen omistustyyppiin. Sponsoroimaton listautumisanti ei ole olemassaolonsa aikana kerännyt lainkaan pääomasijoitukseen vertautuvia varoja ja sponsoroitu listautumisanti taas on kerännyt jossain vaiheessa ennen listautumisantia rahaa pääomasijoittajilta. Pääomasijoitusrahastot käyttävät listautumisanteja divestointi-tapana luodakseen rahastolleen tuottoa.

Tämän tutkimuksen aineisto on kerätty Tanskasta, Suomesta ja Ruotsista vuosien 2009 ja 2019 välillä. Lopullinen aineisto pitää sisällään 190 listautumisantia, joista 83 on kategorisoitu sponsoroiduksi ja 107 sponsoroimattomaksi. Listautumisantien alihinnoittelu on selvitetty laskemalla ensimmäisen päivän osaketuotto, joka muodostuu vertaamalla yrityksen osakkeen listautumishintaa ensimmäisen päivän päätöshintaan. Listautumisantien pitkän aikavälin osaketuotto on selvitetty laskemalla niin sanottu osta ja pidä epänormaalituotto 36 kuukauden ajalta (36-months buy-and hold abnormal return, BHAR36). Epänormaalituotto on saatu vertaamalla listautumisantien tuottoja OMX Nordic 120 osakeindeksiin, joka muodostuu 120 yrityksen osakkeiden tuotoista Tanskassa, Suomessa ja Ruotsissa.

Vaikka tämän tutkimuksen lopullinen aineisto on suhteellisen pieni, pyrkii tutkimus antamaan hyödyllistä tietoa edelleen kehittyvästä Pohjoismaiden listautumismarkkinasta. Listatumisantien alihinnoittelua ja pitkän aikavälin tuottoja on tutkittu historiassa, mutta Pohjoismaiden markkina on vielä heikosti akateemisesti tutkittu alue. Tämä tutkimus pyrkii pienentämään eroa enemmän tutkittujen listautumismarkkinoiden kuten Yhdistyneiden Kuningaskuntien ja Yhdysvaltojen markkinoiden ja vähemmän tutkittujen Pohjoismaiden markkinoiden välillä.

Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että listautumisannit ovat keskimääräisesti alihinnoiteltuja. Tulokset näyttävät myös, että ennen listautumisantia oleva omistajuustyyppi vaikuttaa alihinnoittelun määrään Pohjoismaissa. Empiiriset löydökset osoittavat, että sponsoroidut listautumisannit ovat vähemmän alihinnoiteltuja kuin sponsoroimattomat. Omistajuustyyppi vaikuttaa myös listautumisantien pitkän aikavälin tuottoon. Tutkimuksen mukaan sponsoroimattomat listautumisannit tuottavat paremmin pitkällä aikavälillä kuin sponsoroidut. Löydökset pitkän aikavälin tuotoissa ovat päinvastaisia edeltävien akateemisten tutkimuksien tuloksiin.