"Siinä pitää niinku pikkusen enempi tehä työtä sitte" : Naisjohtajien kokemia stereotypioita sisäisen turvallisuuden toimialoilla
Lönnrot, Nelli (2023-06-06)
06.06.2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060652704
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060652704
Tiivistelmä
Vaikka työelämän tasa-arvo kohentuu kaiken aikaa, nähdään naiset edelleen poikkeustapauksina johtotehtävissä. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna naisjohtajia on kaikkien alojen johtajista hieman alle 37 prosenttia (The Global Gender Gap Report, 2022) ja erot vaihtelevat eri alojen sisällä suuresti. Mitä ylemmäs johtotasolla mennään, sitä varmemmin johtajana on mies, ja sukupuolistereotypioita pidetään yhtenä selityksenä naisten vähyydelle. Naisten miehiä korkeammasta koulutustasosta huolimatta naiset eivät pääse etenemään samalla tavalla miehiin verrattuna. Naisten etenemismahdollisuudet johtotehtäviin vähenevät entisestään, mitä miesvaltaisemmasta alasta on kyse.
Sukupuolistereotypiat ovat vahvasti kytköksissä sosiaaliseen sukupuoleen, ja sukupuoli on keskeinen osa sosiaalisia rakenteita, joita työpaikoilla toteutetaan. Sukupuolistereotypiat nähdään toistensa vastakohtina, jolloin ihmiset käyttäytyvät kohtelemalla miehiä ja naisia eri tavoin. Tämä aiheuttaa haasteita siihen, miten naiset mielletään johtajina, sillä feminiiniset piirteet ovat ristiriidassa johtajuuteen miellettyjen maskuliinisten piirteiden kanssa. Kun nainen toimii johtajana miesvaltaisella alalla, kohdistuu häneen sosiaalisista rakenteista sekä sukupuolistereotypioista johtuen ennakkoluuloista käyttäytymistä sekä ristiriitaisia odotuksia.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan miesvaltaisilla sisäisen turvallisuuden toimialoilla työskentelevien tai aiemmin työskennelleiden yhdentoista naisjohtajan kokemuksia työurillaan kohtaamistaan sukupuolistereotypioista. Empiirinen aineisto on kerätty syksyn 2021 aikana syvähaastattelumenetelmällä. Aineisto analysoitiin Juha Perttulan (1995) fenomenologisen erityistieteen metodin vaiheiden mukaisesti ensin jokaisen haastateltavan yksilökohtaisiksi merkitysverkostoiksi ja sen jälkeen yhdeksi yleiseksi merkitysverkostoksi.
Naisjohtajat miesvaltaisilla sisäisen turvallisuuden toimialoilla ovat kokeneet uriensa aikana monenlaisia sukupuolistereotypioita. Toimialat koetaan maskuliinisiksi, hierarkkisiksi sekä konservatiivisiksi. Kuitenkaan tämän tutkimuksen tulokset eivät toisinna muiden viime vuosina miesvaltaisilta aloilta tehtyjen tutkimusten tuloksia yhtä jyrkästi. Sen sijaan tulokset todistavat muun muassa naisjohtajien saavan toteuttaa johtajuutta kuten parhaaksi kokevat ja tuntevan omissa työyhteisöissään itsensä osaksi ryhmää. Sisäisen turvallisuuden toimialoilla on vuosien varrella tapahtuneesta edistyksestä huolimatta vielä tehtävää tasa-arvoisemman työelämän saavuttamiseksi, joten on selvää että tarvitsemme jatkossakin erilaisia tutkimuksia miesvaltaisilta aloilta, jotta syrjiviin rakenteisiin on mahdollista puuttua vahvemmin.
Sukupuolistereotypiat ovat vahvasti kytköksissä sosiaaliseen sukupuoleen, ja sukupuoli on keskeinen osa sosiaalisia rakenteita, joita työpaikoilla toteutetaan. Sukupuolistereotypiat nähdään toistensa vastakohtina, jolloin ihmiset käyttäytyvät kohtelemalla miehiä ja naisia eri tavoin. Tämä aiheuttaa haasteita siihen, miten naiset mielletään johtajina, sillä feminiiniset piirteet ovat ristiriidassa johtajuuteen miellettyjen maskuliinisten piirteiden kanssa. Kun nainen toimii johtajana miesvaltaisella alalla, kohdistuu häneen sosiaalisista rakenteista sekä sukupuolistereotypioista johtuen ennakkoluuloista käyttäytymistä sekä ristiriitaisia odotuksia.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan miesvaltaisilla sisäisen turvallisuuden toimialoilla työskentelevien tai aiemmin työskennelleiden yhdentoista naisjohtajan kokemuksia työurillaan kohtaamistaan sukupuolistereotypioista. Empiirinen aineisto on kerätty syksyn 2021 aikana syvähaastattelumenetelmällä. Aineisto analysoitiin Juha Perttulan (1995) fenomenologisen erityistieteen metodin vaiheiden mukaisesti ensin jokaisen haastateltavan yksilökohtaisiksi merkitysverkostoiksi ja sen jälkeen yhdeksi yleiseksi merkitysverkostoksi.
Naisjohtajat miesvaltaisilla sisäisen turvallisuuden toimialoilla ovat kokeneet uriensa aikana monenlaisia sukupuolistereotypioita. Toimialat koetaan maskuliinisiksi, hierarkkisiksi sekä konservatiivisiksi. Kuitenkaan tämän tutkimuksen tulokset eivät toisinna muiden viime vuosina miesvaltaisilta aloilta tehtyjen tutkimusten tuloksia yhtä jyrkästi. Sen sijaan tulokset todistavat muun muassa naisjohtajien saavan toteuttaa johtajuutta kuten parhaaksi kokevat ja tuntevan omissa työyhteisöissään itsensä osaksi ryhmää. Sisäisen turvallisuuden toimialoilla on vuosien varrella tapahtuneesta edistyksestä huolimatta vielä tehtävää tasa-arvoisemman työelämän saavuttamiseksi, joten on selvää että tarvitsemme jatkossakin erilaisia tutkimuksia miesvaltaisilta aloilta, jotta syrjiviin rakenteisiin on mahdollista puuttua vahvemmin.