Moniulotteinen työhyvinvointi muuttuvan työelämän kontekstissa Käsiteanalyysi
Keski-Hirvi, Anita (2012)
Keski-Hirvi, Anita
2012
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Työhyvinvoinnin merkitys tämän päivän muuttuvassa työelämässä on noussut merkittävään asemaan organisaatioiden menestyksen ja toiminnan laadun takaamisessa sekä työvoiman saatavuuden varmistamisessa ja ennen aikaisten eläkkeiden ehkäisemisessä. Silti työpaikoilla voidaan huonosti. Työelämän jatkuvan muutoksen tuomiin monenlaisiin tekijöihin tulisi työpaikoilla osata ja voida puuttua hallitusti. Työntekijöihin kohdistetaan yhä enemmän vaatimuksia työn sisällön, määrän, osaamisen ja työaikojen sekä työuran pidentämisen suhteen. Johtamiskäytänteillä vaikutetaan työyhteisöjen työkulttuureihin ja sitä kautta työntekijöiden työhyvinvointiin.
Tämän tutkielman tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä työhyvinvointi -käsitteen sisällöstä ja tarkoituksesta sekä sen moninaisuudesta ja tärkeydestä. Lisäksi tavoitteena oli selvittää käsitteen tieteellinen merkitys ja tuoda lisätietoa ja ymmärrystä käsitteen arkikäyttöön. Työhyvinvoinnin käsitettä tarkasteltiin Walkerin ja Avantin käsiteanalyysimallia soveltaen. Analyysiaineisto muodostui työhyvinvointia käsittelevistä tieteellisistä artikkeleista (n = 25). Tutkimuskysymykset olivat: mitä työhyvinvointi on ja millaiset tekijät vaikuttavat työhyvinvointiin. Käsiteanalyysin avulla tarkasteltiin työhyvinvoinnin käyttötapoja, ominaispiirteitä, ennakkoehtoja ja seurauksia, joilla työhyvinvoinnin sisältöä, merkitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä voitiin kuvata.
Käsiteanalyysi ei varsinaisesti tuonut mitään uutta tietoa tai näkökulmaa työhyvinvointiin liittyen, mutta se vahvisti ja selkiytti työhyvinvointi -käsitteen sisältöä ja tarkoitusta sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Työhyvinvointi kuvattiin moniulotteisena ja laaja-alaisena ilmiönä, johon vaikuttavat monet eri tekijät näkökulmasta riippuen. Tässä tutkielmassa tarkastelun näkökulmiksi nousivat Työntekijä, Työ, Työyhteisöt ja Osaaminen sekä osaksi myös Asiakasnäkökulma. Työhyvinvointia voidaan kuvata työntekijän subjektiivisen kokemuksen, muun muassa työntekijän kokonaisterveyden, työn ja muun elämän tasapainon sekä työterveyshuollon saatavuuden kautta. Sopiva työmäärä suhteessa resursseihin ja työntekijän voimavaroihin, asianmukaiset työvälineet ja -tilat sekä joustava työaika ja työturvallisuus olivat työhön liittyviä työhyvinvointia kuvaavia tekijöitä. Työyhteisöjen työhyvinvointia ilmensivät muun muassa hyvä työilmapiiri, yhteisöllisyys, hyvät yhteistyö- ja ryhmätyöskentely- sekä vuorovaikutustaidot. Työyhteisöissä työhyvinvoinnin johtamisella ja avoimella työkulttuurilla oli keskeinen merkitys. Osaamisen näkökulmasta kompetenssi, ammattitaito, osaamisen hallinta ja urakehitys sekä lisä- ja täydennyskoulutuksen mahdollisuus kuvasivat työhyvinvointia.
Tämän tutkielman tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä työhyvinvointi -käsitteen sisällöstä ja tarkoituksesta sekä sen moninaisuudesta ja tärkeydestä. Lisäksi tavoitteena oli selvittää käsitteen tieteellinen merkitys ja tuoda lisätietoa ja ymmärrystä käsitteen arkikäyttöön. Työhyvinvoinnin käsitettä tarkasteltiin Walkerin ja Avantin käsiteanalyysimallia soveltaen. Analyysiaineisto muodostui työhyvinvointia käsittelevistä tieteellisistä artikkeleista (n = 25). Tutkimuskysymykset olivat: mitä työhyvinvointi on ja millaiset tekijät vaikuttavat työhyvinvointiin. Käsiteanalyysin avulla tarkasteltiin työhyvinvoinnin käyttötapoja, ominaispiirteitä, ennakkoehtoja ja seurauksia, joilla työhyvinvoinnin sisältöä, merkitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä voitiin kuvata.
Käsiteanalyysi ei varsinaisesti tuonut mitään uutta tietoa tai näkökulmaa työhyvinvointiin liittyen, mutta se vahvisti ja selkiytti työhyvinvointi -käsitteen sisältöä ja tarkoitusta sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Työhyvinvointi kuvattiin moniulotteisena ja laaja-alaisena ilmiönä, johon vaikuttavat monet eri tekijät näkökulmasta riippuen. Tässä tutkielmassa tarkastelun näkökulmiksi nousivat Työntekijä, Työ, Työyhteisöt ja Osaaminen sekä osaksi myös Asiakasnäkökulma. Työhyvinvointia voidaan kuvata työntekijän subjektiivisen kokemuksen, muun muassa työntekijän kokonaisterveyden, työn ja muun elämän tasapainon sekä työterveyshuollon saatavuuden kautta. Sopiva työmäärä suhteessa resursseihin ja työntekijän voimavaroihin, asianmukaiset työvälineet ja -tilat sekä joustava työaika ja työturvallisuus olivat työhön liittyviä työhyvinvointia kuvaavia tekijöitä. Työyhteisöjen työhyvinvointia ilmensivät muun muassa hyvä työilmapiiri, yhteisöllisyys, hyvät yhteistyö- ja ryhmätyöskentely- sekä vuorovaikutustaidot. Työyhteisöissä työhyvinvoinnin johtamisella ja avoimella työkulttuurilla oli keskeinen merkitys. Osaamisen näkökulmasta kompetenssi, ammattitaito, osaamisen hallinta ja urakehitys sekä lisä- ja täydennyskoulutuksen mahdollisuus kuvasivat työhyvinvointia.