ISA-standardien mukainen hallinnon tarkastus pienissä osakeyhtiöissä
Pöytälaakso, Laura (2023)
Pöytälaakso, Laura
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050942362
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050942362
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee pienten osakeyhtiöiden ISA-standardien mukaista hallinnon tarkastusta.
Suomessa hallinto on yksi lakisääteiseen tilintarkastukseen kuuluvista tarkastuskohteista. Laki ei
kuitenkaan sisällä hallinnon tarkastuksen määritelmää. Siitä ei myöskään lausuta
tilintarkastuskertomuksessa, ellei sen suhteen ole huomautettavaa.
Tilintarkastuslain mukaan pienten osakeyhtiöiden tilintarkastuksessa voidaan soveltaa
kansainvälisiä tilintarkastusalan standardeja tarkoituksen mukaisessa laajuudessa. ISA standardit eivät kuitenkaan tunne hallinnon tarkastus -käsitettä sellaisenaan, vaikka niiden
voidaan katsoa sisältävän useita hallinnon tarkastukseen viittaavia asiakokonaisuuksia.
Standardin 315 mukaan tilintarkastajan on muodostettava käsitys tarkastettavan yhteisön
kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta. Standardien soveltaminen tarkoituksen mukaisessa
laajuudessa lisää merkittävästi tilintarkastajan ammatillisen harkinnan tarvetta. Kaikki edeltävä
on johtanut siihen, että hallinnon tarkastus koetaan epäselvänä asiakokonaisuutena erityisesti
osana pienten yhtiöiden tilintarkastusta.
Tutkielman käsittelemän teorian tarkoituksena on tarjota lukijalle kattava informaatio
lakisääteisestä tilintarkastuksesta, hallinnon tarkastuksesta, kansainvälisestä tilintarkastusalan
standardista 315 sekä sisäisestä valvonnasta. Kattavan teoreettisen osuuden avulla
muodostettiin tutkielman empiriaosuutta varten haastattelurunko tilintarkastajille. Tutkielma
on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja tutkielman aineisto on kerätty teemahaastattelujen
avulla. Haastatteluja tehtiin kuudelle tilintarkastajalle. Teemahaastatteluilla pystyttiin
tutkimaan verrattain moniulotteista tutkimusaihetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.
Kerätty aineisto analysoitiin teemoittelun avulla, joka on yksi laadullisen tutkimuksen
analyysimuoto. Tutkielmassa selvitettiin ensin, millaisia näkemyksiä tilintarkastajilla on
hallinnon tarkastuksen toimenpiteistä ja sääntelystä pienten yhtiöiden tilintarkastuksessa.
Tämän jälkeen selvitettiin ISA-standardien soveltuvuutta pienten yhtiöiden hallinnon
tarkastukseen sekä tilintarkastajien näkemyksiä hallinnon tarkastuksen roolista ja sääntelystä
tulevaisuudessa.
Tutkimustulosten perusteella tilintarkastajat kokivat pienten yhtiöiden hallinnon tarkastuksen
yhtä tarpeellisiksi niin suurten kuin pientenkin yhtiöiden kohdalla, vaikka
tarkastustoimenpiteissä koettiin olevan eroja. Poiketen aiemmista tutkimuksista hallinnon
tarkastuksen sisältö koettiin melko selväksi ja tilintarkastajat eivät kaivanneet siihen lisää
ohjeistusta. Hallinnon tarkastusta käsittelevät ISA-standardit olivat pääosin tilintarkastajille
selkeitä, vaikka toisaalta haasteet niiden soveltamisesta pienten yhtiöiden tarkastuksessa
tunnistettiin. Tilintarkastajat uskoivat hallinnon tarkastuksen roolin osana lakisääteistä
tilintarkastusta pysymään yhtä tärkeänä pienten yritysten kohdalla.
Suomessa hallinto on yksi lakisääteiseen tilintarkastukseen kuuluvista tarkastuskohteista. Laki ei
kuitenkaan sisällä hallinnon tarkastuksen määritelmää. Siitä ei myöskään lausuta
tilintarkastuskertomuksessa, ellei sen suhteen ole huomautettavaa.
Tilintarkastuslain mukaan pienten osakeyhtiöiden tilintarkastuksessa voidaan soveltaa
kansainvälisiä tilintarkastusalan standardeja tarkoituksen mukaisessa laajuudessa. ISA standardit eivät kuitenkaan tunne hallinnon tarkastus -käsitettä sellaisenaan, vaikka niiden
voidaan katsoa sisältävän useita hallinnon tarkastukseen viittaavia asiakokonaisuuksia.
Standardin 315 mukaan tilintarkastajan on muodostettava käsitys tarkastettavan yhteisön
kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta. Standardien soveltaminen tarkoituksen mukaisessa
laajuudessa lisää merkittävästi tilintarkastajan ammatillisen harkinnan tarvetta. Kaikki edeltävä
on johtanut siihen, että hallinnon tarkastus koetaan epäselvänä asiakokonaisuutena erityisesti
osana pienten yhtiöiden tilintarkastusta.
Tutkielman käsittelemän teorian tarkoituksena on tarjota lukijalle kattava informaatio
lakisääteisestä tilintarkastuksesta, hallinnon tarkastuksesta, kansainvälisestä tilintarkastusalan
standardista 315 sekä sisäisestä valvonnasta. Kattavan teoreettisen osuuden avulla
muodostettiin tutkielman empiriaosuutta varten haastattelurunko tilintarkastajille. Tutkielma
on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja tutkielman aineisto on kerätty teemahaastattelujen
avulla. Haastatteluja tehtiin kuudelle tilintarkastajalle. Teemahaastatteluilla pystyttiin
tutkimaan verrattain moniulotteista tutkimusaihetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.
Kerätty aineisto analysoitiin teemoittelun avulla, joka on yksi laadullisen tutkimuksen
analyysimuoto. Tutkielmassa selvitettiin ensin, millaisia näkemyksiä tilintarkastajilla on
hallinnon tarkastuksen toimenpiteistä ja sääntelystä pienten yhtiöiden tilintarkastuksessa.
Tämän jälkeen selvitettiin ISA-standardien soveltuvuutta pienten yhtiöiden hallinnon
tarkastukseen sekä tilintarkastajien näkemyksiä hallinnon tarkastuksen roolista ja sääntelystä
tulevaisuudessa.
Tutkimustulosten perusteella tilintarkastajat kokivat pienten yhtiöiden hallinnon tarkastuksen
yhtä tarpeellisiksi niin suurten kuin pientenkin yhtiöiden kohdalla, vaikka
tarkastustoimenpiteissä koettiin olevan eroja. Poiketen aiemmista tutkimuksista hallinnon
tarkastuksen sisältö koettiin melko selväksi ja tilintarkastajat eivät kaivanneet siihen lisää
ohjeistusta. Hallinnon tarkastusta käsittelevät ISA-standardit olivat pääosin tilintarkastajille
selkeitä, vaikka toisaalta haasteet niiden soveltamisesta pienten yhtiöiden tarkastuksessa
tunnistettiin. Tilintarkastajat uskoivat hallinnon tarkastuksen roolin osana lakisääteistä
tilintarkastusta pysymään yhtä tärkeänä pienten yritysten kohdalla.