Assessing the Current State of Sustainability within Supply Management through Suppliers and Supplier Development: A Case study

Abstract

The increased global awareness of sustainability in business operations has necessitated organizations to re-evaluate their processes. A similar shift is evident in the supply management operations of the case company. This thesis studies the research gap in the inter-sectionality between supplier development, sourcing, and sustainability, traditionally researched as separate domains. This thesis aims to contribute to the literature on sustainability and supply chain management by addressing three research questions: factors and challenges impacting sustainability, current sustainability practices, and ways to improve sustainability in the supply network of the case company.

By using a qualitative research approach, semi-structured interviews were conducted with eight suppliers of the case company, which aimed to investigate the sustainable practices of the suppliers. The findings reveal that suppliers' perception of sustainability extends to environmental protection, social responsibility, and economic viability. Their sustainability practices are driven by customer needs, legal requirements, and communication, despite challenges related to technological adaptation, competition, pricing pressures, and consistency in sustainability performance measurement and reporting.

This study provides several managerial implications, recommending improvements in supplier development and sourcing programs, modifications to the supplier assessment and rating process, and the introduction of a supplier score matrix. These suggestions are intended to support businesses in incorporating sustainability into their supply management procedures, thus actively mitigating potential environmental, societal, or ethical hazards. In conclusion, this thesis underscores the criticality of an integrated approach to managing sustainability within supply management, highlighting the role of suppliers in this effort. However, organizations should consider their geographic scope, as locational bias presents limitations to the interpretation of the study. Furthermore, future research may benefit from exploring the impact of geographic variations as a significant dimension of the study. By bridging the research gap between supplier development, sourcing, and sustainability, this study provides insights into how these areas can mutually contribute to a more sustainable business landscape.

Kasvava globaali tietoisuus kestävyydestä on pakottanut organisaatioita arvioimaan liiketoimintaprosessejaan uudelleen. Vastaavaa muutosta on havaittavissa myös tutkimuskohteena olevan yrityksen toimitusketjunhallinnassa. Tämä tutkimus tutkii toimittajakehityksen, hankinnan ja kestävyyden välisiä rajapintoja, joita on perinteisesti tutkittu erillisinä alueina. Tämän diplomityön tavoitteena on täydentää tieteellistä kirjallisuutta kestävyyden ja toimitusketjunhallinnan alalla vastaamalla kolmeen tutkimuskysymykseen: kestävyyteen vaikuttavat tekijät ja haasteet, nykyiset kestävät käytännöt ja kestävyyden parantamisen keinot toimittajakentässä.

Käyttämällä kvalitatiivista tutkimuslähestymistapaa, tutkimusyrityksen kahdeksan toimittajan kanssa tehtiin haastattelu, joilla pyrittiin selvittämään toimittajien kestäviä käytäntöjä. Tulokset osoittavat, että toimittajien käsitys kestävyydestä ulottuu ympäristönsuojeluun, sosiaaliseen vastuuseen ja taloudelliseen kannattavuuteen. Toimittajien kestävyyden käytännöt ovat asiakastarpeiden, lainsäädännöllisten vaatimusten ja viestinnän ohjaamia, huolimatta haasteista, jotka liittyvät teknologiseen sopeutumiseen, kilpailuun, hintapaineisiin sekä kestävyyden suorituskyvyn mittaamisen ja raportoinnin johdonmukaisuuteen.

Tämä tutkimus ehdottaa kolmea muutosta tapausyrityksen toimintaan, suositellen parannuksia toimittajakehitys- ja hankintaohjelmiin, muutoksia toimittajien arviointi- ja luokitusprosessiin sekä toimittajien pisteytysmatriisin käyttöönottoa. Nämä ehdotukset ovat tarkoitettu tukemaan yrityksiä kestävyyden sisällyttämisessä toimitusketjun hallintaan, joka aktiivisesti pienentää mahdollisia ympäristö-, yhteiskunnallisia tai eettisiä uhkia. Organisaatioiden tulisi kuitenkin ottaa huomioon maantieteellinen laajuus, koska sijaintipohjaiset vääristymät tuovat rajoituksia tutkimuksen tulkintaan. Lisäksi tulevaisuuden tutkimus voisi hyötyä maantieteellisten vaihteluiden tutkimisesta merkittävänä tutkimuksen ulottuvuutena. Tämä tutkimus esittelee, kuinka yhteistyö toimittajakehityksen, hankinnan ja kestävyyden välillä voi muovata kestävämpää liiketoimintaa ja sulkea aiemmin tunnistetun tutkimuksen aukon näiden kolmen alueen välillä. Yhteenvetona voidaan todeta, että tämä diplomityö korostaa toimittajien roolia tässä pyrkimyksessä.