Vertaismajoitustoiminnan verokohtelu Suomessa ja kansainvälisellä tasolla : Haasteet ja ratkaisut

Abstract

Vertaismajoituksessa on kyse yksityishenkilöiden välisestä ei-ammattimaisesta vuokraustoiminnasta. Toiminta on tyypillisesti lyhytaikaista sekä satunnaista, ja tapahtuu digitaalisen alustan, kuten Airbnb:n kautta. Vertaismajoitus kuuluu jakamistalouteen ja jakamistalous alustatalouteen. Nämä kaikki käsitteet ovat osa digitaalista taloutta, jonka teknologian kehitys on synnyttänyt. Vertaismajoituksen epätyypillinen toimintamuoto on luonut erilaisia haasteita verotukselle. Tutkielman tavoitteena onkin selvittää, mitä haasteita vertaismajoitustoiminta on luonut verotukselle ja kuinka näitä haasteita on ratkottu viime vuosien aikana. Tutkielma on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Oikeuslähteistä huomion arvoisia ovat lakien lisäksi DAC-direktiivi, korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut sekä Verohallinnon ohjeet.

Vertaismajoituksesta syntyviä tuloja verotetaan pääomatuloina ja tuloista voidaan vähentää niihin kohdistuvat menot. Tyhjänä oloajalta menot voidaan vähentää, jos asunnon katsotaan olleen sillä hetkellä tulonhankkimiskäytössä. Ulkomailta saadut vuokratulot verotetaan normaalisti tuloverolain säännösten mukaan ja kaksinkertainen verotus poistetaan hyvitys- tai vapautusmenetelmällä. Oman asunnon lyhytaikainenkin vuokraus ennen yhtäjaksoisen asumisedellytyksen täyttymistä katkaisee luovutusvoiton verovapauden. Ratkaisuista ei oltu yksimielisiä kummassakaan oikeusasteessa. Koska vertaismajoituksessa ei ole varsinaisia sivullisia, on jäänyt verovelvollisen vastuulle ilmoittaa omat tulotietonsa. Tuloja on kuitenkin jätetty ilmoittamatta esimerkiksi ilmoittamisen vaivalloisuuden vuoksi sekä etuuksien menetyksen pelossa. Vastaukseksi haasteisiin monissa maissa on asetettu vuorokausirajoituksia asunnon vuokraukselle sekä velvoitettu alustoja raportoimaan alustatietoja veroviranomaisille. Myös Suomessa tuli voimaan päätös välitettyjen palveluiden tiedonantovelvollisuudesta koskien alustan kautta kulkevia suorituksia. Kansainvälisesti on kehitetty veroviranomaisten välistä tietojenvaihtoa yhä paremmaksi DAC-direktiivin muutosten myötä ja kehittämällä EU-maiden IT-järjestelmiä. Lisäksi OECD julkisti alustoille raportoinnin malliohjeet, joiden tarkoitus oli helpottaa raportointivelvollisuuksia. Vuonna 2023 tuli voimaan alustaoperaattoreiden raportointivelvollisuus vastauksena sivullisen puuttumiselle. Tämä kumosi Verohallinnon aiemman päätöksen alustojen tiedonantovelvollisuudesta.

Lopuksi voidaan todeta, että suurimmat haasteet liittyvät tulojen ilmoittamatta jättämiseen, luovutusvoiton verovapauden edellytyksiin sekä menojen vähennysoikeuteen tyhjillään oloajalta. Toiminnan uudenlaisen luonteen vuoksi näihin ei ole aiemmin löytynyt selkeitä vastauksia. Haasteisiin on nyt saatu ratkaisuja kansallisesti ja kansainvälisesti, ja erityisesti DAC7-direktiivin myötä tullut alustojen raportointivelvollisuus tulee helpottamaan kaikkien osapuolten kasvaneita hallinnollisia kustannuksia ja velvollisuuksien noudattamista. Kansainvälistä veroyhteistyötä edistetään jatkuvasti, mikä vähentää mahdollisuuksia harmaan talouden syntymiselle.