Keskusvastapuolet rahoitusvakauden turvaajina Euroopan unionin alueella

Abstract

Keskusvastapuoli toimii rahoitusmarkkinoilla osapuolten välillä tiettyjen sopimuksien osalta ostajana jokaiseen myyjään nähden ja myyjänä jokaiseen ostajaan nähden. Keskusvastapuolet toteuttavat rahoitusliiketoimia eri omaisuusluokilla, kuten osakkeilla, johdannaisilla ja takaisinostosopimuksilla. Keskusvastapuolet käsittelevät keskitetysti vastapuolten transaktiot ja positiot, huolehtivat transaktioiden seurauksena syntyvistä velvoitteista ja vaativat jäseniltään riittävät vakuudet marginaaleina ja maksuina maksukyvyttömyysrahastoihin.

Finanssikriisin jälkimainingeissa vuonna 2008 johdannaismarkkinoiden koko ylitti nimellisarvoltaan 700 biljoonan dollarin rajapyykin. Tästä määrästä noin 90 prosenttia oli vakioimattomia over-the-counter eli OTC- johdannaisia, ja loput vakioituja exchange traded derivatives eli ETD- johdannaisia. OTC- johdannaiskaupat keskittyvät suurille globaaleille pankeille ja finanssisektorin toimijoille, ja niiden sääntely oli aiemmin ollut verraten vähäistä. Finanssikriisin aikana havaittiin, että monet finanssisektorin toimijat olivat liian suuria ja toisistaan riippuvaisia päätyäkseen konkurssiin. Riippuvuuden todettiin johtuvan pitkälti OTC- johdannaismarkkinoista, ja sääntelyä lisättiin Euroopan unionin alueella, jotta finanssikriisin kaltaisia OTC- johdannaismarkkinoihin liittyviä systeemisiä riskejä voitaisiin hallita paremmin ja tehokkaammin.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä annettiin 16.12.2020. Tässä tutkimuksessa pyrin selvittämään, mikä merkitys keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä annetulla asetuksella on Euroopan unionin alueen rahoitusvakaudelle, mikäli alueella toimiva keskusvastapuoli ajautuu tilapäiseen tai pysyvään maksukyvyttömyystilaan. Johdannossa viittaan globaaliin finanssikriisiin ja siihen, kuinka keskusvastapuolten toiminta vakautti rahoitusmarkkinoita ja erityisesti johdannaismarkkinoita määritysosapuolten kriisitilanteissa. Tutkimus rajautuu keskusvastapuoliselvitykseen OTC- johdannaismarkkinoilla, vaikka keskusvastapuolet selvittävät myös esimerkiksi osakekauppoja. Rajaus on tehty siksi, että OTC- johdannaismarkkinoita pidetään tyypillisesti erityisen riskin lähteenä niiden suuren nimellisarvon ja usein huomattavan volatiliteetin vuoksi. Tutkimuksessa on hyödynnetty aihepiiriin liittyvää kirjallisuutta sekä Euroopan unionin keskusvastapuolia koskevan lainsäädännön valmisteluaineistoa. Olen lisäksi pyytänyt Nasdaq Clearing Ab:lta vastauksia kirjallisesti esittämiini kysymyksiin Einar Aasin tapausta koskien. Olen pyrkinyt tällä tavoin saamaan käytännön tietoa niistä toimenpiteistä, joihin Euroopan unionin keskusvastapuolia koskevan elvytys- ja kriisinratkaisuasetuksen voimaan saattaminen on yrityksessä johtanut. Nasdaq Clearing Ab ei vastannut kysymyksiin, joten olen joutunut tältä osin turvautumaan julkisuudesta, yhtiön verkkosivuilta sekä Ruotsin finanssivalvonnalta saamiini tietoihin.

Tutkimus osoittaa, että rahoitusvakaus OTC- johdannaismarkkinoilla Euroopan unionin alueella on parantunut keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä annetun asetuksen voimaantulon myötä. Perustelen näkemystäni tarkastelemalla yhtä tunnetuimmista keskusvastapuolia koskettaneista kriisitilanteista, joka sai alkunsa keskusvastapuolen tietojärjestelmän kalibrointivirheestä, ja sitä seuranneesta määritysosapuolten vaihtuvien vakuuksien järjestelmällisestä vakuusvajeesta. Tilanne olisi voinut helposti johtaa useamman määritysosapuolen maksukyvyttömyystilanteessa myös keskusvastapuolen maksukyvyttömyyteen. Tällöin rahoitusvakauden turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi olisi tarvittu keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä annetun asetuksen mahdollistamia elvytys- ja kriisinratkaisutyökaluja. Keskusvastapuolet alkoivatkin hyvissä ajoin varautua sääntelyn muutokseen, ja tekivät muun muassa vapaaehtoisia päivityksiä sääntökirjoihinsa. Euroopan unionin alueella toimivilla keskusvastapuolilla tulee nykyisin olla viranomaisten kanssa yhteistyössä valmistellut ja laaditut elvytys- ja kriisinratkaisusuunnitelmat mahdollisten ongelmatilanteiden varalle, mikä entisestään parantaa alueen rahoitusvakautta ja rahoitusmarkkinoiden luottamusta keskusvastapuolten toimintaan.