Auttamisen kulttuuri projektiorganisaatioissa

Abstract

Työelämään kohdistuvat jatkuvat muutospaineineet ovat asettaneet organisaatiot tilanteeseen, jossa muutos on uusi normaali. Organisaatioiden jäsenet kohtaavat työelämässä jatkuvasti uusia haasteita ja organisaatiot ovat yhä enemmän riippuvaisia siitä, miten työntekijät ottavat muutokset vastaan. Yhä useampi organisaatio toteuttaa työtehtäviä projektien kautta ja projektiorganisaation toimivuus on pitkälti riippuvainen jäsenten työyhteisötaidoista. Tunnistamalla työyhteisötaitoja ohjaavat elementit sekä ymmärtämällä ja tukemalla auttavaa käyttäytymistä työyhteisöissä, organisaatiolla on mahdollista rakentaa toisiaan auttava, innovatiivinen ja menestyvä projekteja toteuttava työyhteisö.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia prososiaalista käyttäytymistä organisaatiokontekstissa, jossa toteutetaan projektityötä ja jossa auttaminen ja tiedon jakaminen on merkittävää tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista auttamista projektityötä toteuttavissa työyhteisössä ilmenee, millainen merkitys auttamiskäyttäytymisellä on projektityötä tekevälle organisaatiolle sekä miten auttavaa käyttäytymistä voidaan tukea. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla eri organisaatioissa työskenteleviä projektityön ammattilaisia. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu prososiaalista käyttäytymistä, auttamiskäyttäytymistä ja työyhteisötaitoja tutkivaan kirjallisuuteen.

Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että auttaminen muodostaa oleellisen ja lähes välttämättömän osan projektiorganisaation päivittäistä toimintaa. Auttamisen tunnistettiin olevan merkityksellistä projektityön suorittamisen sekä tarvittavan tiedon hankinnan ja jakamisen kannalta. Projektityössä tunnistettiin avuntarpeen ajoittain nousevan esille yllättäen sekä oikeaaikaisen avun olevan tärkeää projektinaikaisten virheiden välttämiseksi sekä projektin lopputuloksen kannalta. Proaktiivisen ja omaehtoisen auttamisen tunnistettiin vaikuttavan työntekijöiden hyvinvointiin, sillä itseohjautuvuusteorian mukaisesti, auttaminen on yhdistetty kompetenssiin, yhteisöllisyyden ja autonomian tunteeseen. Tutkimus osoitti auttamisen lisäävän myös kokemusta työn merkityksellisyydestä.

Tutkimuksen aineistosta ilmeni työntekijöiden asettavan oletuksia auttamisen tavoille ja joissakin tilanteissa auttaminen voi ilmetä negatiivisessa mielessä, kuten liiallista kuormitusta aiheuttavana tekijänä. Merkityksellistä olisi kyetä sanoittamaan auttamisen tavat ja roolit osana organisaation kulttuuria, sekä johtamiskäytäntöjen kautta luoda auttamista kannustava sekä arvostava työyhteisö, joka mahdollistaa ja tunnistaa prososiaalisen käyttäytymisen voimavarana rakentaessaan kehittyvää, menestyvää ja hyvinvoivaa organisaatiota.