Prices of the crisis : The impact of COVID-19 on stock-market performance of Finnish export companies

Abstract

The world has faced an increasing amount of market shocks and crises in recent years, causing market turbulence. The uncertainty due to volatility has raised risks in the stock market. The outbreak of the Coronavirus pandemic caused the stock market crash around the world. The impact of the pandemic on the economy was unprecedented, it simultaneously affected supply and demand. It was assumed that the global restrictions and closure measures would depress export markets for an extended period due accumulate disruptions in supply chains.

The aim of the research is to study the impact of COVID-19 on the stock market performance of Finnish export companies and to research effects from the perspective of behavioural finance. The quantitative study is divided into four parts to examine the overall effect on the stock market performance, correlations, volatility, and the impact of news on the development of share prices. The theoretical section creates a foundation for analysing the results of the qualitative research. It incorporates literature on exports, stock market performance of export, COVID-19 and its role in trade and investment, and behavioural finance. Stock market data from the research period, 2019.01.02.– 2021.12.30. was used as data.

The most meaningful event was on week eight in 2020, after Italy had announced that a significant chain of infections was detected in Northern Italy, leading to a stock market collapse. The decline was almost correlative among markets, plummeting values an average of 30%. The fall lasted four weeks, halting in week 11, as uncertainty reached its top, and trading was levelled off to a week-long stagnation. Global announcements of corporate support packages restored investor confidence setting markets in motion and leading stock prices to rise. The extraordinary correlation between the economy and contagion events weakened over time.

The results of this master’s thesis connected share correlations with negative news, such as the outbreak of new waves. Fear and uncertainty dominated market performance. It establishes that volatility was primarily due to people's reactions to the pandemic. Reversion of values overall was rapid, pointing out that long-term or permanent damage did not occur.

The research noted the emergence of a disconnect between the performance of stock markets and the real economy. The market did not function efficiently, highlighting behavioural finance's role and the assumption of irrational investor behaviour, which is influenced by psychological and behaviouristic factors. The study identified hasty generalisation, loss aversion, anchoring, confirmation, recency, and herding biases among these factors. Negative emotions were found to cause a significantly stronger reaction than positive emotions.

Maailma on kohdannut viime vuosina kasvavassa määrin markkinashokkeja sekä kriisejä, jotka ovat ravisuttaneet sijoitusmarkkinoita. Ailahtelevuudesta syntyvä epävarmuus on kasvattanut markkinariskejä. Koronaviruspandemian puhjettua pörssit syöksyivät globaalisti laskuun. Pandemian vaikutus talouteen oli ennennäkemätön, se vaikutti yhtäaikaisesti tarjontaan sekä kysyntään. Globaalien rajoitusten sekä sulkutoimenpiteiden arveltiin lamaannuttavan vientimarkkinat ja vaikutusten kestävän vielä pitkään pandemian jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia suomalaisten vientiyritysten pörssikurssien kehitystä pandemian aikana sekä tutkia markkinareaktiota sijoittajapsykologian näkökulmasta. Teoriaosuus luo pohjan kvantitatiivisen tutkimuksen tulosten analysointiin. Teoria käsittelee sijoittajapsykologiaa sekä pandemian vaikutusta ulkomaankauppaan, osakemarkkinoihin ja Suomen vientiin. Aineistona on käytetty aikaisempia tutkimuksia, vakiintuneita teorioita, virallisia raportteja sekä tilastoja. Kvantitatiivinen tutkimus koostuu neljästä erillisestä tutkimuksesta, jotka tutkivat yleisvaikutusta, korrelaatioita, volatiliteettia sekä uutisten vaikutusta osakkeiden hintojen kehitykseen. Aineistona käytettiin pörssidataa tutkimusjakson ajalta, 2.1.2019-30.12.2021. Tämän pro gradun tulokset osoittavat, että pandemialla oli selkeä vaikutus vientiyritysten osakkeiden hintakehitykseen. Merkittävin tapahtuma ajoittui viikolle kahdeksan vuonna 2020, kun Italia oli ilmoittanut laajasta tartuntaketjusta. Pörssikurssit ajautuivat korreloivaan pudotukseen, menettäen keskimäärin 30 % arvoistaan. Lasku jatkui kuukauden ja pysähtyi vasta viikolla 11, kun epävarmuus saavutti huippunsa ja kaupankäynti taantui viikon mittaiseen stagnaatioon. Globaalisti ajoitetut ilmoitukset yritysten tukipaketeista palauttivat sijoittajien uskon johtaen kaupankäynnin jatkumiseen ja pörssikurssien nousuun. Osakkeiden välinen poikkeuksellinen korrelaatio jatkui hiipuen tutkimusjakson loppua kohden. Korrelaatiota selittävät negatiiviset uutiset, kuten uusien aaltojen puhkeaminen, jotka saivat markkinat kollektiivisesti varautumaan vastaavaan pudotukseen kuin marraskuussa. Pelko ja epävarmuus hallitsivat hintakehitystä, mutta korrelaatio talouden ja tartuntatapahtumien välillä heikkeni ajan kuluessa. Tutkimus osoittaa, että osakkeiden hintavaihtelu johtui enimmäkseen ihmisten reaktiosta pandemiaan. Arvojen palautuminen oli nopeaa, ylittäen pandemiaa edeltäneet huippunsa osoittaen, ettei pitkäaikaista tai pysyvää haittaa syntynyt. Pörssikurssit olivat irtaantuneita todellisesta arvosta, eivätkä markkinat toimineet tehokkaasti. Vahvistaen käyttäytymistieteellisen rahoituksen oletusta sijoittajien irrationaalisesta käyttäytymisestä, johon vaikuttavat psykologiset ja behavioristiset tekijät. Tutkimus tunnisti näistä tekijöistä liiallisen yleistämisen, tappiokammon, ankkuroinnin, vahvistusharhan sekä lauma-ajattelun vaikutuksen hintojenkehitykseen. Negatiivisten tunteiden todettiin johtavan huomattavasti vahvempaan reaktioon kuin positiivisten.