Työnhakijan motivaation tunnistaminen työhaastattelussa
Karjalainen, Mimmi (2023-05-15)
Karjalainen, Mimmi
15.05.2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051544543
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051544543
Tiivistelmä
Laadukkaat ja onnistuneet rekrytointitoimenpiteet ovat välttämättömiä organisaation kasvun ja
kilpailukyvyn kannalta. Rekrytoinnin avulla on mahdollista saada potentiaaliset työntekijät
osaksi organisaatiota ja sen toimintaa. Rekrytoinnin aikana voidaan käyttää erilaisia menetelmiä
henkilöarvioinnin ja -valinnan toteuttamiseksi. Työhaastattelu on säilyttänyt suosionsa laajasti
käytettynä henkilöarviointi ja -valintamenetelmänä. Työhaastattelua hyödynnetään lähes
poikkeuksetta kaikissa organisaation rekrytointiprosesseissa. Motivaation on todettu
vaikuttavan työntekijän potentiaaliin ja suorituskykyyn työssä. Työnhakijan motivaatio on yksi
tärkeimmistä rekrytoinnin ja työhaastattelun aikana arvioitavista tekijöistä. Motivaation
arvioimatta tai tunnistamatta jättäminen saattaa johtaa epäonnistuneisiin rekrytointeihin.
Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, onko rekrytoijan mahdollista tunnistaa työnhakijan
motivaatio työhaastattelussa. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti sitä, miten rekrytoijat
suhtautuvat motivaatioon ilmiönä ja tunnistettavana tekijänä rekrytointipäätöksen taustalla.
Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, millä tavoin ja kuinka onnistuneesti rekrytoijat tunnistavat
työnhakijan motivaation työhaastattelumenetelmällä.
Työhaastattelu henkilöarviointi- ja valintamenetelmänä on ollut suosittu tutkimuksen kohde.
Myös motivaatio on laajasti tutkittu aihe, jonka merkitystä on pyritty selvittämään erityisesti
työelämän kontekstissa. Tämän tutkielman teoriaosuudessa käsitellään työhaastattelua ja
motivaatiota aikaisempiin tutkimuksiin ja aiheita käsittelevään kirjallisuuteen perustuen.
Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, ja tutkimusaineisto on kerätty
teemahaastattelujen avulla. Tutkimusaineistoa varten on haastateltu kahdeksaa monipuolisen
rekrytointikokemuksen omaavaa henkilöä eri yrityksistä. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavasti
sisällönanalyysin avulla. Aineiston analyysissa on käytetty apuna teemoittelua.
Tutkimustulokset vahvistavat motivaation olevan erittäin merkittävä tekijä rekrytointipäätöksen
taustalla. Tutkimuksen tulokset antavat todisteita siitä, että rekrytoijan suhtautuminen ja
etenkin ymmärrys motivaatiotekijöitä kohtaan vaikuttavat työnhakijan motivaation
tunnistamiseen työhaastattelun aikana. Tutkimuksen myötä on tunnistettu useita tekijöitä,
jotka luovat haasteita motivaation tunnistamiselle. Toisaalta tutkimuksen aikana on tunnistettu
monia konkreettisia keinoja, jotka edesauttavat motivaation tunnistamisen onnistumista.
Yksiselitteistä mallia työnhakijan motivaation tunnistamiseksi ei tutkimuksen myötä kuitenkaan
havaittu. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työhaastattelu soveltuu motivaation
tunnistamisen menetelmäksi oikein toteutettuna, ja työnhakijan motivaatiota pystytään
tunnistamaan työhaastattelun avulla.
kilpailukyvyn kannalta. Rekrytoinnin avulla on mahdollista saada potentiaaliset työntekijät
osaksi organisaatiota ja sen toimintaa. Rekrytoinnin aikana voidaan käyttää erilaisia menetelmiä
henkilöarvioinnin ja -valinnan toteuttamiseksi. Työhaastattelu on säilyttänyt suosionsa laajasti
käytettynä henkilöarviointi ja -valintamenetelmänä. Työhaastattelua hyödynnetään lähes
poikkeuksetta kaikissa organisaation rekrytointiprosesseissa. Motivaation on todettu
vaikuttavan työntekijän potentiaaliin ja suorituskykyyn työssä. Työnhakijan motivaatio on yksi
tärkeimmistä rekrytoinnin ja työhaastattelun aikana arvioitavista tekijöistä. Motivaation
arvioimatta tai tunnistamatta jättäminen saattaa johtaa epäonnistuneisiin rekrytointeihin.
Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, onko rekrytoijan mahdollista tunnistaa työnhakijan
motivaatio työhaastattelussa. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti sitä, miten rekrytoijat
suhtautuvat motivaatioon ilmiönä ja tunnistettavana tekijänä rekrytointipäätöksen taustalla.
Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, millä tavoin ja kuinka onnistuneesti rekrytoijat tunnistavat
työnhakijan motivaation työhaastattelumenetelmällä.
Työhaastattelu henkilöarviointi- ja valintamenetelmänä on ollut suosittu tutkimuksen kohde.
Myös motivaatio on laajasti tutkittu aihe, jonka merkitystä on pyritty selvittämään erityisesti
työelämän kontekstissa. Tämän tutkielman teoriaosuudessa käsitellään työhaastattelua ja
motivaatiota aikaisempiin tutkimuksiin ja aiheita käsittelevään kirjallisuuteen perustuen.
Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, ja tutkimusaineisto on kerätty
teemahaastattelujen avulla. Tutkimusaineistoa varten on haastateltu kahdeksaa monipuolisen
rekrytointikokemuksen omaavaa henkilöä eri yrityksistä. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavasti
sisällönanalyysin avulla. Aineiston analyysissa on käytetty apuna teemoittelua.
Tutkimustulokset vahvistavat motivaation olevan erittäin merkittävä tekijä rekrytointipäätöksen
taustalla. Tutkimuksen tulokset antavat todisteita siitä, että rekrytoijan suhtautuminen ja
etenkin ymmärrys motivaatiotekijöitä kohtaan vaikuttavat työnhakijan motivaation
tunnistamiseen työhaastattelun aikana. Tutkimuksen myötä on tunnistettu useita tekijöitä,
jotka luovat haasteita motivaation tunnistamiselle. Toisaalta tutkimuksen aikana on tunnistettu
monia konkreettisia keinoja, jotka edesauttavat motivaation tunnistamisen onnistumista.
Yksiselitteistä mallia työnhakijan motivaation tunnistamiseksi ei tutkimuksen myötä kuitenkaan
havaittu. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työhaastattelu soveltuu motivaation
tunnistamisen menetelmäksi oikein toteutettuna, ja työnhakijan motivaatiota pystytään
tunnistamaan työhaastattelun avulla.