"Kun konsultti saapui taloon" Konsultointi julkisten organisaatioiden kehittämisessä
Kenni, Mikko (2011)
Kenni, Mikko
2011
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Julkisen sektorin toimintaympäristön lisääntynyt kompleksisuus ja turbulenttisuus ovat kasvaneet radi-kaalisti viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana. Julkisen sektorin organisaatiot ovat lisääntyneessä määrin toimimassa ympäristössä, johon vaikuttaa yhä voimakkaammin markkinaperiaatteet ja markkinavoimat. Edellä mainitut muutokset ovat pakottaneet organisaatiot käyttämään yhä enemmissä määrin ulkopuolisia konsultteja. Konsulttien tehtävä on tuoda organisaation uusia, tuoreita ja puolueettomia näkökulmia.
Tämän empiirisen tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten konsultointi voi auttaa julkisia organisaatioita muutosten läpiviennissä, millaisia ovat erityyppiset konsultointitarpeet julkisella sektorilla sekä miten konsultointi soveltuu julkisten organisaatioiden kehittämiseen.
Tutkimuksen teoriaosassa käsitellään muun muassa organisaatioiden ulkoisia ja sisäisiä muutospaineita, organisaatioiden kehittämistä sekä konsultointia. Näiden avulla pyritään selittämään sitä, minkä takia julkisten organisaatioiden konsultointi eroaa monin tavoin yksityisten organisaatioiden konsultoinnista.
Tutkimuksessa haastatellaan 15 asiantuntijaa, joista seitsemän on konsultteja ja kahdeksan konsultointipalveluita käyttäneitä asiakkaita eri organisaatioista. Organisaatiot ovat Kouvolan kaupunki, Kauhajoen kaupunki, Kokkolan kaupunki sekä Liikennevirasto.
Tulokset osoittavat, että organisaation ulkopuolisen konsultin käytön lisääntymisen ja julkisen sektorin konsultoinnin kasvun taustalla on nähtävissä erilaisten muutospaineiden tuomia haasteita. Ulkoiset muutospaineet ovat vaikuttaneet organisaatioihin siten, että johtamiseen ja johtamisjärjestelmien kehittämiseen on jouduttu panostamaan merkittävästi enemmän kuin ennen. Johtaminen nähdään julkisella sektorilla nykyisin yhtenä keskeisenä menetystekijänä. Tutkimuksen aineiston perusteella voidaan todeta, että konsultoinnin kaikkein keskeisin hyöty muutosten läpiviennissä on organisaation ulkopuolinen ja puolueeton asiantuntija-apu.
Päästäkseen haluttuihin tuloksiin julkisten organisaatioiden konsultoinnissa, on konsultin käytettävä hyvinkin erilaista ”tulokulmaa” ja työkaluja itse ongelmaan, kuin mitä samainen konsultti käyttäisi yksityisessä organisaatiossa. Tämä johtuu siitä, että julkisten organisaatioiden luonne ja viitekehys eroaa merkittävästi yksityisen sektorin organisaatioista. Tulevaisuudessa lisääntyvä julkisten organisaatioiden hybridimäisyys tulee myös muuttamaan konsultoinnin luonnetta. Julkisen sektorin konsultointia voisi kutsua hybridikonsultoinniksi, jossa yhdistyvät julkiselle sektorille tyypillinen yleinen tahto ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä lisääntyneen markkinaperusteisuuden mukana tulleet yksityiselle sektorille tunnusomaiset piirteet, kuten taloudellisuus, tehokkuus ja tuottavuus.
Tämän empiirisen tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten konsultointi voi auttaa julkisia organisaatioita muutosten läpiviennissä, millaisia ovat erityyppiset konsultointitarpeet julkisella sektorilla sekä miten konsultointi soveltuu julkisten organisaatioiden kehittämiseen.
Tutkimuksen teoriaosassa käsitellään muun muassa organisaatioiden ulkoisia ja sisäisiä muutospaineita, organisaatioiden kehittämistä sekä konsultointia. Näiden avulla pyritään selittämään sitä, minkä takia julkisten organisaatioiden konsultointi eroaa monin tavoin yksityisten organisaatioiden konsultoinnista.
Tutkimuksessa haastatellaan 15 asiantuntijaa, joista seitsemän on konsultteja ja kahdeksan konsultointipalveluita käyttäneitä asiakkaita eri organisaatioista. Organisaatiot ovat Kouvolan kaupunki, Kauhajoen kaupunki, Kokkolan kaupunki sekä Liikennevirasto.
Tulokset osoittavat, että organisaation ulkopuolisen konsultin käytön lisääntymisen ja julkisen sektorin konsultoinnin kasvun taustalla on nähtävissä erilaisten muutospaineiden tuomia haasteita. Ulkoiset muutospaineet ovat vaikuttaneet organisaatioihin siten, että johtamiseen ja johtamisjärjestelmien kehittämiseen on jouduttu panostamaan merkittävästi enemmän kuin ennen. Johtaminen nähdään julkisella sektorilla nykyisin yhtenä keskeisenä menetystekijänä. Tutkimuksen aineiston perusteella voidaan todeta, että konsultoinnin kaikkein keskeisin hyöty muutosten läpiviennissä on organisaation ulkopuolinen ja puolueeton asiantuntija-apu.
Päästäkseen haluttuihin tuloksiin julkisten organisaatioiden konsultoinnissa, on konsultin käytettävä hyvinkin erilaista ”tulokulmaa” ja työkaluja itse ongelmaan, kuin mitä samainen konsultti käyttäisi yksityisessä organisaatiossa. Tämä johtuu siitä, että julkisten organisaatioiden luonne ja viitekehys eroaa merkittävästi yksityisen sektorin organisaatioista. Tulevaisuudessa lisääntyvä julkisten organisaatioiden hybridimäisyys tulee myös muuttamaan konsultoinnin luonnetta. Julkisen sektorin konsultointia voisi kutsua hybridikonsultoinniksi, jossa yhdistyvät julkiselle sektorille tyypillinen yleinen tahto ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä lisääntyneen markkinaperusteisuuden mukana tulleet yksityiselle sektorille tunnusomaiset piirteet, kuten taloudellisuus, tehokkuus ja tuottavuus.