Opiskelija- ja opintotietojärjestelmän käyttöliittymätekstit : Tarkastelussa Peppi-järjestelmäkokonaisuuden suunnittelijan työpöytä
Lankinen, Katri (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050240396
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050240396
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia opiskelija- ja opintotietojärjestelmän käyttöliittymätekstit ovat toiminnallisuudeltaan ja ovatko ne hyvän termin kriteerien mukaisia. Aineistona on opiskelija- ja opintotietojärjestelmän yhden käyttöliittymän käyttöliittymätekstit.
Analyysi koostui kolmesta osasta. Ensimmäiseksi selvitettiin, millaisia informaatioarkkitehtuurin järjestelmiä tietojärjestelmässä on käytetty. Tässä vaiheessa tarkasteltiin organisointi- ja navigointijärjestelmiä. Hakujärjestelmiin ei tässä tutkielmassa paneuduttu. Tarkastelemalla organisointi- ja navigointijärjestelmiä saatiin tietoa käyttöliittymätekstien toiminnallisuudesta. Toiseksi tarkasteltiin käyttöliittymätekstien toiminnallisuutta jakamalla käyttöliittymätekstit neljään kategoriaan: otsikot ja nimet, komennot, viestit ja painikkeet. Suurin osa käyttöliittymäteksteistä toimi otsikkona tai nimenä. Asetuksia ja viestejä oli käyttöliittymässä käytetty vain vähän.
Kolmanneksi selvitettiin, ovatko käyttöliittymätekstit hyvän termin kriteerien mukaisia. Käyttöliittymätekstejä tarkasteltiin kolmen eri kriteerin pohjalta. Nämä kriteerit olivat läpikuultavuus, tarkoituksenmukaisuus ja lyhyys. Käyttöliittymätekstien läpikuultavuutta selvitettiin käymällä läpi käyttöliittymätekstejä teksti kerrallaan ja pohtimalla, onko teksti läpikuultava. Tarkoituksenmukaisuutta selvitettiin samoin käymällä läpi tekstejä ja arvioimalla, sopivatko käyttöliittymästä löytyneet tekstit suomen kieli- ja kulttuurialueeseen. Käyttöliittymätekstien tarkastelu paljasti, että käyttöliittymän tekstit olivat pääosin läpikuultavia. Poikkeuksia oli vain vähän. Käyttöliittymätekstit olivat pääosin myös tarkoituksenmukaisia. Käyttöliittymässä on vain pieni määrä englanninkielisiä käyttöliittymätekstejä. Englanninkielisten käyttöliittymätekstien käyttö herätti lähinnä lisäkysymyksiä niiden tarkoituksenmukaisuudesta.
Käyttöliittymätekstien lyhyyttä selvitettiin kahden eri kategorian avulla: käyttöliittymätekstien ilmaisutyypit ja niiden pituus merkkimäärän mukaan. Ilmaisutyypillä tarkoitetaan sitä, kuinka monesta sanasta käyttöliittymätekstit koostuvat. Ilmaisutyyppejä oli viisi: yksi-, kaksi-, kolme- ja nelisanaiset ilmaisut ja yli nelisanaiset ilmaisut. Merkkimäärän mukaan käyttöliittymätekstit jaettiin kuuteen kategoriaan: yhdeksän merkin ja sitä lyhyemmät tekstit, 10–14, 15–19, 20–29, 30–39 merkin tekstit ja 40 merkin tai sitä pidemmät tekstit. Suurin osa teksteistä oli yksisanaisia, yhdeksän merkin pituisia tai sitä lyhyempiä ilmaisuja. Näin ollen käyttöliittymätekstit olivat pääosin myös lyhyitä. Käyttöliittymätekstien pituudessa oli kuitenkin havaittavissa enemmän variaatiota, kuin niiden läpikuultavuudessa ja johdonmukaisuudessa.
Analyysi koostui kolmesta osasta. Ensimmäiseksi selvitettiin, millaisia informaatioarkkitehtuurin järjestelmiä tietojärjestelmässä on käytetty. Tässä vaiheessa tarkasteltiin organisointi- ja navigointijärjestelmiä. Hakujärjestelmiin ei tässä tutkielmassa paneuduttu. Tarkastelemalla organisointi- ja navigointijärjestelmiä saatiin tietoa käyttöliittymätekstien toiminnallisuudesta. Toiseksi tarkasteltiin käyttöliittymätekstien toiminnallisuutta jakamalla käyttöliittymätekstit neljään kategoriaan: otsikot ja nimet, komennot, viestit ja painikkeet. Suurin osa käyttöliittymäteksteistä toimi otsikkona tai nimenä. Asetuksia ja viestejä oli käyttöliittymässä käytetty vain vähän.
Kolmanneksi selvitettiin, ovatko käyttöliittymätekstit hyvän termin kriteerien mukaisia. Käyttöliittymätekstejä tarkasteltiin kolmen eri kriteerin pohjalta. Nämä kriteerit olivat läpikuultavuus, tarkoituksenmukaisuus ja lyhyys. Käyttöliittymätekstien läpikuultavuutta selvitettiin käymällä läpi käyttöliittymätekstejä teksti kerrallaan ja pohtimalla, onko teksti läpikuultava. Tarkoituksenmukaisuutta selvitettiin samoin käymällä läpi tekstejä ja arvioimalla, sopivatko käyttöliittymästä löytyneet tekstit suomen kieli- ja kulttuurialueeseen. Käyttöliittymätekstien tarkastelu paljasti, että käyttöliittymän tekstit olivat pääosin läpikuultavia. Poikkeuksia oli vain vähän. Käyttöliittymätekstit olivat pääosin myös tarkoituksenmukaisia. Käyttöliittymässä on vain pieni määrä englanninkielisiä käyttöliittymätekstejä. Englanninkielisten käyttöliittymätekstien käyttö herätti lähinnä lisäkysymyksiä niiden tarkoituksenmukaisuudesta.
Käyttöliittymätekstien lyhyyttä selvitettiin kahden eri kategorian avulla: käyttöliittymätekstien ilmaisutyypit ja niiden pituus merkkimäärän mukaan. Ilmaisutyypillä tarkoitetaan sitä, kuinka monesta sanasta käyttöliittymätekstit koostuvat. Ilmaisutyyppejä oli viisi: yksi-, kaksi-, kolme- ja nelisanaiset ilmaisut ja yli nelisanaiset ilmaisut. Merkkimäärän mukaan käyttöliittymätekstit jaettiin kuuteen kategoriaan: yhdeksän merkin ja sitä lyhyemmät tekstit, 10–14, 15–19, 20–29, 30–39 merkin tekstit ja 40 merkin tai sitä pidemmät tekstit. Suurin osa teksteistä oli yksisanaisia, yhdeksän merkin pituisia tai sitä lyhyempiä ilmaisuja. Näin ollen käyttöliittymätekstit olivat pääosin myös lyhyitä. Käyttöliittymätekstien pituudessa oli kuitenkin havaittavissa enemmän variaatiota, kuin niiden läpikuultavuudessa ja johdonmukaisuudessa.