Hybridityön vaikutukset innovaatioprosessiin : Yksilön innovaatioprosessi

Abstract

Tutkielmassa perehdytään finanssialalla toimivan kohdeorganisaation innovaatioprosessiin ja sen toteutumiseen hybridityön kontekstissa. Tässä työssä tutkitaan, miten kohdeorganisaatiossa innovaatioprosessi toteutuu kehitystehtäviä tekevien yksilöiden näkökulmasta, sekä siihen miten koronapandemian mukanaan tuoma hybridityömalli on vaikuttanut innovaatioprosessiin. Tutkimuksella pyritään selvittämään hybridityön vaikutuksia innovaatioprosessin eri vaiheissa, sekä löytämään mahdollisesti työkaluja hybridityöskentelyssä tapahtuvan innovoinnin kehittämiseksi.

Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen haastattelututkimus, ja tutkimuksen kohderyhmänä olivat kohdeorganisaation kehityspäälliköt, jotka olivat työskennelleet vastaavissa tehtävissä jo ennen pandemia-aikaa. Haastatteluilla pyrittiin selvittämään ja ymmärtämään yksilöiden kokemuksia hybridityön mukanaan tuomista muutoksista heidän työhönsä. Lisäksi haastatteluilla pyrittiin lisäämään ymmärrystä siitä, miten yksilöt innovoivat hybridityöympäristöissä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu hybridityön, ja erityisesti asiantuntijan hybridityön, piirteiden esittelyn jälkeen innovaatioprosessia käsittelevistä teorioista. Tutkimusaineisto koostuu neljästä teemahaastattelusta, ja aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin perusteella.

Tutkimustulokset on jaettu tutkimuskysymyksiin vastausta helpottaviksi kokonaisuuksiksi. Tutkimuksen tuloksissa korostuivat hybridityön tarjoamat virtuaaliset työkalut, sekä innovaatioprosessin vaiheiden joustavuus sekä niiden välillä liikkuminen. Kohdeorganisaation kehityspäälliköt työskentelivät oman roolinsa puitteissa innovaatioprosessin jokaisessa vaiheessa, joskin ensimmäisen tarpeen tunnistaminen ei heidän rooliinsa haastatteluiden perusteella usein osunut. Tutkimustuloksien perusteella hybridityöllä on ollut vaikutuksia innovaatioprosessien syntymiseen, ja myös niiden toteuttamiseen. Merkittävin muutos on viestinnän muuttuminen virtuaaliseksi. Hybridityöllä on ollut lisäksi vaikutusta yksilöiden kokemukseen liiketoiminnoissa syntyvien tarpeiden määrään.

Johtopäätöksenä tutkimuksen perusteella voidaan todeta kohdeorganisaation sopeutuneen hyvin hybridityömalliin. Kohdeorganisaatiossa kokemusta oli etätyöstä jo ennen pandemia-aikaa, ja tämä osaltaan oli lieventänyt koettua muutosta. Tutkimustulokset olivat innovaatioprosessin alkuvaiheiden osalta varsin yhteneväiset teoreettisen viitekehyksen kanssa. Tutkimuksen kohteena olleet haastateltavien innovaatioprosessit vaihtelivat laajuudeltaan jonkin verran, mutta jokaisessa nousi esiin tiedon hallinta ja jäsentely sekä kyky tähän. Tämän innovaatioprosessiin vaikuttavan tekijän merkitys tulee huomioida jatkotutkimuksessa. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työelämän kehittämisessä innovaatioita paremmin edistäväksi.