Fasilitointi työpaikkademokratian edistämisessä : Tarkastelussa organisaatioiden ulkopuolisten fasilitaattoreiden näkemykset
Erkamo, Anna-Riikka (2023-05-11)
Erkamo, Anna-Riikka
11.05.2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051143611
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051143611
Tiivistelmä
Työpaikkademokratialla tarkoitetaan laaja-alaista osallisuutta, suhteellista tasa-arvoa ja jaettua päätöksentekoa. Fasilitointi on ryhmä demokraattisuuteen pyrkiviä osallistavia menetelmiä, joiden tarkoitus on tehdä organisaatioiden toiminnasta rakentavampaa ja tuottavampaa. Fasilitoinnissa helpotetaan ryhmän menestymistä heidän omia vahvuuksiaan ja resurssejaan hyödyntämällä. Tämän tutkielman tarkoituksena on kuvata organisaatioiden ulkopuolisten fasilitaattoreiden kokemuksia fasilitoinnista työpaikkademokratian edistämisessä. Tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, millaisia merkityksiä fasilitaattorit antavat työpaikkojen ulkopuoliselle fasilitoinnille, ja miten fasilitoinnilla voidaan heidän mielestään edistää työpaikkademokratiaa.
Tutkimus oli laadullinen tutkimus, ja se toteutettiin puolistrukturoidulla haastattelumenetelmällä. Haastatteluihin osallistui 7 organisaatioiden ulkopuolista fasilitaattoria. Haastattelut toteutettiin Teams-sovelluksen välityksellä. Haastatteluaineisto litteroitiin, jonka jälkeen aineisto analysointiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Tulosten perusteella fasilitoinnilla voidaan edistää työpaikkademokratiaa. Toisaalta työpaikkademokratia koettiin edellytykseksi fasilitoinnin toteuttamiselle. Fasilitointi koettiin myös välineenä tukea johtajia, eikä työpaikkademokratia poista tarvetta hyvälle johtamiselle. Fasilitaattorin organisaation ulkopuolinen asema oli merkityksellinen. Merkityksissä korostuivat organisaation ulkopuolisen fasilitaattorin asiantuntijuus sekä neutraali rooli. Lisäksi ulkopuolinen fasilitaattori tuo turvallisuuden tunnetta fasilitointitilaisuuteen. Vaikka ulkopuolinen asema koettiin merkitykselliseksi, se nimettiin yhdeksi haasteeksi. Myös muita organisaatioiden ulkopuoliseen fasilitointiin liittyviä haasteita tunnistettiin. Ne koskivat fasilitoinnin vaikuttavuutta, ilmapiiriä ja resurssointia. Fasilitoinnilla on aineiston mukaan myös rooli työpaikkojen vapaamuotoisissa tilanteissa, vaikka vastauksissa oli tämän suhteen hajontaa.
Aineisto vahvistaa suurilta osin tutkimuskirjallisuuden tuloksia. Laadukkaasti toteutetulla fasilitoinnilla voidaan edistää demokraattisia toimintatapoja työpaikoilla. Fasilitointi on kuitenkin prosessi, jossa on selkeä alku ja loppu. Erityisesti organisaatioiden ulkopuolisessa fasilitoinnissa fasilitaattori on organisaatiossa rajallisen ajan, jonka jälkeen fasilitoinnissa tehtyjen päätösten tai osallistavien toimintatapojen hyödyntäminen jää organisaation vastuulle. Tämä tutkimus ei vastaa siihen, millaisia pitkäaikaisia vaikutuksia organisaatioiden ulkopuolisella fasilitoinnilla on demokraattisen kulttuurin edistämiseen. Jatkossa voisi myös tutkia organisaatioiden näkökulmaa fasilitoinnista työpaikkademokratian edistämisessä.
AVAINSANAT: fasilitointi, fasilitaattori, työpaikkademokratia, organisatorinen demokratia, osallisuus
Tutkimus oli laadullinen tutkimus, ja se toteutettiin puolistrukturoidulla haastattelumenetelmällä. Haastatteluihin osallistui 7 organisaatioiden ulkopuolista fasilitaattoria. Haastattelut toteutettiin Teams-sovelluksen välityksellä. Haastatteluaineisto litteroitiin, jonka jälkeen aineisto analysointiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Tulosten perusteella fasilitoinnilla voidaan edistää työpaikkademokratiaa. Toisaalta työpaikkademokratia koettiin edellytykseksi fasilitoinnin toteuttamiselle. Fasilitointi koettiin myös välineenä tukea johtajia, eikä työpaikkademokratia poista tarvetta hyvälle johtamiselle. Fasilitaattorin organisaation ulkopuolinen asema oli merkityksellinen. Merkityksissä korostuivat organisaation ulkopuolisen fasilitaattorin asiantuntijuus sekä neutraali rooli. Lisäksi ulkopuolinen fasilitaattori tuo turvallisuuden tunnetta fasilitointitilaisuuteen. Vaikka ulkopuolinen asema koettiin merkitykselliseksi, se nimettiin yhdeksi haasteeksi. Myös muita organisaatioiden ulkopuoliseen fasilitointiin liittyviä haasteita tunnistettiin. Ne koskivat fasilitoinnin vaikuttavuutta, ilmapiiriä ja resurssointia. Fasilitoinnilla on aineiston mukaan myös rooli työpaikkojen vapaamuotoisissa tilanteissa, vaikka vastauksissa oli tämän suhteen hajontaa.
Aineisto vahvistaa suurilta osin tutkimuskirjallisuuden tuloksia. Laadukkaasti toteutetulla fasilitoinnilla voidaan edistää demokraattisia toimintatapoja työpaikoilla. Fasilitointi on kuitenkin prosessi, jossa on selkeä alku ja loppu. Erityisesti organisaatioiden ulkopuolisessa fasilitoinnissa fasilitaattori on organisaatiossa rajallisen ajan, jonka jälkeen fasilitoinnissa tehtyjen päätösten tai osallistavien toimintatapojen hyödyntäminen jää organisaation vastuulle. Tämä tutkimus ei vastaa siihen, millaisia pitkäaikaisia vaikutuksia organisaatioiden ulkopuolisella fasilitoinnilla on demokraattisen kulttuurin edistämiseen. Jatkossa voisi myös tutkia organisaatioiden näkökulmaa fasilitoinnista työpaikkademokratian edistämisessä.
AVAINSANAT: fasilitointi, fasilitaattori, työpaikkademokratia, organisatorinen demokratia, osallisuus