Julkisiin hankintoihin liitetyt merkitykset : Diskurssianalyyttinen tarkastelu Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksista
Ekebom, Outi (2023-04-25)
Ekebom, Outi
25.04.2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023042538694
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023042538694
Tiivistelmä
Julkisten hankintojen määrä on viime vuosina lisääntynyt selvästi. Julkisiin hankintoihin liittyvät mielikuvat ovat usein negatiivisesti sävyttyneitä. Kielellä on keskeinen asema yhteiskunnallisessa keskustelussa. Media tarjoaa väylän oman mielipiteen esittämiselle. Tässä tutkielmassa ollaan kiinnostuneita siitä, miten julkisista hankinnoista puhutaan, millaisia merkityksiä julkisiin hankintoihin liitetään ja millaisin kielellisin keinoin merkitysten ilmaiseminen tapahtuu. Merkityksiä tarkastellaan suhteessa sidosryhmään ja hankintaprosessiin. Lisäksi tässä työssä selvitetään, kuka merkityksiä antaa, millaisiin teemoihin merkitykset liittyvät ja miten kestävän kehityksen teema näkyy mielipidekirjoituksissa. Tutkimuskysymysten selvittämiseksi olen analysoinut 27 Helsingin Sanomien mielipidekirjoitusta diskurssianalyyttisellä menetelmällä.
Tunnistin aineistosta kolme diskurssia, jotka nimesin julkiset hankinnat mahdollisuutena -diskurssiksi, julkiset hankinnat epäonnistumisena -diskurssiksi ja julkiset hankinnat syyllisenä -diskurssiksi. Mahdollisuudeksi aineistossa nähtiin suomalaisuuden suosiminen, kustannusten hillintä, vastuullisuuden huomioiminen ja paremmat palvelut. Mahdollisuutta tuotiin esiin erityisesti ohjailevalla ja argumentoivalla tekstityypillä, erityisesti neuvomalla. Epäonnistumisia nähtiin hankinnan suunnittelussa, hankintasopimuksen täytäntöönpanossa ja seurannassa sekä sopimuskauden aikaisessa laadun valvonnassa. Epäonnistumisen diskurssissa korostui ohjailun ja argumentaation keinot, erityisesti käskevyys. Syyllisyyden-diskurssissa syyllistävä sormi osoitettiin hankintastrategian, hankinnan suunnittelun ja sopimuksenaikaiseen valvontaan. Syyllisyyden diskurssin mielipidekirjoituksissa korostui kertovan tekstityypin elementit.
Aineiston kirjoituksista nousivat esiin kaikki vastuullisuuden ydinteemat – ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Kestävän kehityksen teemaa toivat esiin laajasti kaikki kirjoittajat Kestävän kehityksen teeman esiintyminen aineistossa ei ollut sidoksissa kirjoittajan sidosryhmään. Suurin osa kirjoituksista, joissa kestävän kehityksen teemaa tuotiin esiin, sijoittui julkiset hankinnat mahdollisuutena -diskurssiin.
Diskurssit muodostuivat aineistosta luontevasti, eikä kirjoituksia ole pakotettu mihinkään muottiin. On kuitenkin todettava, että joku toinen tutkija olisi voinut löytää aineistosta erilaisia diskursseja, tai osa kirjoituksista olisi voinut asemoitua eri diskurssiin.
Tunnistin aineistosta kolme diskurssia, jotka nimesin julkiset hankinnat mahdollisuutena -diskurssiksi, julkiset hankinnat epäonnistumisena -diskurssiksi ja julkiset hankinnat syyllisenä -diskurssiksi. Mahdollisuudeksi aineistossa nähtiin suomalaisuuden suosiminen, kustannusten hillintä, vastuullisuuden huomioiminen ja paremmat palvelut. Mahdollisuutta tuotiin esiin erityisesti ohjailevalla ja argumentoivalla tekstityypillä, erityisesti neuvomalla. Epäonnistumisia nähtiin hankinnan suunnittelussa, hankintasopimuksen täytäntöönpanossa ja seurannassa sekä sopimuskauden aikaisessa laadun valvonnassa. Epäonnistumisen diskurssissa korostui ohjailun ja argumentaation keinot, erityisesti käskevyys. Syyllisyyden-diskurssissa syyllistävä sormi osoitettiin hankintastrategian, hankinnan suunnittelun ja sopimuksenaikaiseen valvontaan. Syyllisyyden diskurssin mielipidekirjoituksissa korostui kertovan tekstityypin elementit.
Aineiston kirjoituksista nousivat esiin kaikki vastuullisuuden ydinteemat – ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Kestävän kehityksen teemaa toivat esiin laajasti kaikki kirjoittajat Kestävän kehityksen teeman esiintyminen aineistossa ei ollut sidoksissa kirjoittajan sidosryhmään. Suurin osa kirjoituksista, joissa kestävän kehityksen teemaa tuotiin esiin, sijoittui julkiset hankinnat mahdollisuutena -diskurssiin.
Diskurssit muodostuivat aineistosta luontevasti, eikä kirjoituksia ole pakotettu mihinkään muottiin. On kuitenkin todettava, että joku toinen tutkija olisi voinut löytää aineistosta erilaisia diskursseja, tai osa kirjoituksista olisi voinut asemoitua eri diskurssiin.