Julkisen hallinnon vetovoimaisuus nuorten asiantuntijoiden motivaation näkökulmasta
Kauppinen, Elina (2023-05-08)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050841890
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050841890
Tiivistelmä
Julkiselta hallinnolta tulee eläköitymään yli kolmannes työntekijöistä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Miten julkinen hallinto pystyy vastaamaan tähän haasteeseen? Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena on tutkia, mitkä tekijät motivoivat julkisella hallinnolla työskenteleviä nuoria asiantuntijoita työllistymään julkiselle sektorille ja voisiko julkinen hallinto lisätä omaa vetovoimaisuuttaa nuorten asiantuntijoiden näkökulmasta.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu klassisista työmotivaatio -teorioista ja tutkimuksen pääteoriana on julkisen palvelun motivaatio -teoria. Työmotivaatio -teorioiksi on valittu Maslowin tarvehierarkia -teoria sekä Herzbergin kaksifaktoriteoria. Nämä kaksi teoriaa kuvaavat yksilön työmotivaation rakentumista eri näkökulmista. Molemmat teoriat laajentavat osaltaan käsitystä, kuinka yksilön työmotivaatio rakentuu. Julkisen palvelun motivaatioteorian ydinajatuksena on yksilön kokema motivoituminen yhteisen hyvän tekemisestä. Teorian mukaan yksilö motivoituu pääsääntöisesti pyrkimyksestä edistää jonkun muun etua kuin omaa etuaan. Edun kohteena voi olla esimerkiksi yhteiskunta. Teoreettinen viitekehys antaa työntekijän motivoitumiselle monipuoliset mahdollisuudet, josta motivaatio voi rakentua.
Tämä pro gradu -tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto on kerätty puolistrukturoituna lomakekyselynä. Tutkimuksen kohderyhmänä oli kahdessa eri ministeriössä työskentelevät nuoret asiantuntijat. Aineistoanalyysi on toteutettu teoriaohjaavana sisältöanalyysinä. Teoreettinen viitekehys on ohjannut myös kyselylomakkeen kysymyksiä sekä tutkimuksen johtopäätöksiä.
Tutkimuksen keskeisin tutkimustulos on, että nuoret asiantuntijat kokevat vahvaa sisäistä motivaatiota työtään kohtaan valtiolla työskennellessään. Isoimmaksi yksittäiseksi motivaatiotekijäksi nousi työhön liittyvät tekijät, mielekkäät työtehtävät ja niissä kehittyminen. Toisena keskeisenä motivaatiotekijänä on työn yhteiskunnallinen merkityksellisyys ja se, että työllä voidaan parantaa yhteiskunnan hyvinvointia. Tutkimus vahvisti julkisen palvelun motivaatio -teorian todenmukaisuutta. Keskeisimmiksi julkisen sektorin vetovoimaisuutta lisääviksi tekijäksi nousi edellä mainittujen motivaation lähteen korostaminen julkisen sektorin viestinnässä. Julkisen sektorin rekrytointi- ja viestintämenetelmien muuttaminen, niin että julkisen hallinnon positiivia tekijöitä tuotaisiin enemmän esiin. Tutkimus osoittaa, että julkisen hallinnon nuoret asiantuntijat viihtyvät työssään. Heitä motivoi niin työ kuin tieto siitä, että he saavat tehdä yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä. Kehittämiskohteitakin julkisesta hallinnosta kuitenkin löytyy. Tutkimus osoittaa, että julkinen hallinto on nuorille asiantuntijoille työpaikkana hyväksi koettu, mutta sen brändäykseen tulee kiinnittää jatkossa enemmän huomiota.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu klassisista työmotivaatio -teorioista ja tutkimuksen pääteoriana on julkisen palvelun motivaatio -teoria. Työmotivaatio -teorioiksi on valittu Maslowin tarvehierarkia -teoria sekä Herzbergin kaksifaktoriteoria. Nämä kaksi teoriaa kuvaavat yksilön työmotivaation rakentumista eri näkökulmista. Molemmat teoriat laajentavat osaltaan käsitystä, kuinka yksilön työmotivaatio rakentuu. Julkisen palvelun motivaatioteorian ydinajatuksena on yksilön kokema motivoituminen yhteisen hyvän tekemisestä. Teorian mukaan yksilö motivoituu pääsääntöisesti pyrkimyksestä edistää jonkun muun etua kuin omaa etuaan. Edun kohteena voi olla esimerkiksi yhteiskunta. Teoreettinen viitekehys antaa työntekijän motivoitumiselle monipuoliset mahdollisuudet, josta motivaatio voi rakentua.
Tämä pro gradu -tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto on kerätty puolistrukturoituna lomakekyselynä. Tutkimuksen kohderyhmänä oli kahdessa eri ministeriössä työskentelevät nuoret asiantuntijat. Aineistoanalyysi on toteutettu teoriaohjaavana sisältöanalyysinä. Teoreettinen viitekehys on ohjannut myös kyselylomakkeen kysymyksiä sekä tutkimuksen johtopäätöksiä.
Tutkimuksen keskeisin tutkimustulos on, että nuoret asiantuntijat kokevat vahvaa sisäistä motivaatiota työtään kohtaan valtiolla työskennellessään. Isoimmaksi yksittäiseksi motivaatiotekijäksi nousi työhön liittyvät tekijät, mielekkäät työtehtävät ja niissä kehittyminen. Toisena keskeisenä motivaatiotekijänä on työn yhteiskunnallinen merkityksellisyys ja se, että työllä voidaan parantaa yhteiskunnan hyvinvointia. Tutkimus vahvisti julkisen palvelun motivaatio -teorian todenmukaisuutta. Keskeisimmiksi julkisen sektorin vetovoimaisuutta lisääviksi tekijäksi nousi edellä mainittujen motivaation lähteen korostaminen julkisen sektorin viestinnässä. Julkisen sektorin rekrytointi- ja viestintämenetelmien muuttaminen, niin että julkisen hallinnon positiivia tekijöitä tuotaisiin enemmän esiin. Tutkimus osoittaa, että julkisen hallinnon nuoret asiantuntijat viihtyvät työssään. Heitä motivoi niin työ kuin tieto siitä, että he saavat tehdä yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä. Kehittämiskohteitakin julkisesta hallinnosta kuitenkin löytyy. Tutkimus osoittaa, että julkinen hallinto on nuorille asiantuntijoille työpaikkana hyväksi koettu, mutta sen brändäykseen tulee kiinnittää jatkossa enemmän huomiota.