Esihenkilön työhyvinvointi organisaatiomuutoksen aikana
Kattelus, Sofia (2023-05-02)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050240399
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050240399
Tiivistelmä
Esihenkilöiden rooli organisaatiomuutoksessa on suuri. Heidän tehtävänään on muun muassa viedä organisaatiomuutosta läpi, ohjata toimintaa uuteen suuntaan sekä pitää huoli alaisten työ- hyvinvoinnista muutoksen aikana. Esihenkilöillä on paljon vastuuta ja työmäärä on suuri. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten esihenkilöt kokevat oman työhyvinvointinsa organi- saatiomuutoksen aikana.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on rakennettu organisaatiomuutoksen sekä työhyvinvoin- nin käsitteiden ympärille. Ensimmäisessä teoriakappaleessa keskitytään organisaatiomuutoksen käsitteeseen sekä esihenkilön tehtäviin muutoksen aikana. Toinen teoriakappale puolestaan keskittyy työhyvinvoinnin käsitteeseen sekä esihenkilön kokemaan työhyvinvointiin.
Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastatteluun osallis- tui kymmenen julkisen organisaation esihenkilöä, jotka olivat hiljattain vieneet läpi organisaa- tiomuutoksen omassa organisaatiossaan. Haastattelussa teemoja oli kaksi, organisaatiomuutos ja työhyvinvointi, ja kysymykset muodostettiin näitten teemojen alle.
Tutkielman keskeinen johtopäätös on, että esihenkilöiden kokema työhyvinvointi huononee or- ganisaatiomuutoksen aikana. Huonontuneeseen työhyvinvointiin vaikuttaa muun muassa re- surssien puute, huono tiedotus sekä suuri työmäärä. Esihenkilöt kokivat, että organisaatiomuu- toksen vuoksi he eivät saaneet tarvittavaa tukea omilta esihenkilöiltään tai johtoryhmiltä. Moni pitikin kollegoiden antamaa vertaistukea tärkeänä oman jaksamisen kannalta. Organisaa- tiomuutokset kuitenkin koettiin motivoivina ja tärkeinä ja esihenkilöt kokivat myös muutoksen vaikuttaneen omiin työtehtäviin positiivisesti. Esihenkilöt kokivat perhe-elämän ja liikunnan tär- keinä keinoina irtautua töistä ja rentoutua vapaa-aikana, vaikka suuren työmäärän vuoksi nämä osa-alueet yleensä kärsivät ensimmäisinä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on rakennettu organisaatiomuutoksen sekä työhyvinvoin- nin käsitteiden ympärille. Ensimmäisessä teoriakappaleessa keskitytään organisaatiomuutoksen käsitteeseen sekä esihenkilön tehtäviin muutoksen aikana. Toinen teoriakappale puolestaan keskittyy työhyvinvoinnin käsitteeseen sekä esihenkilön kokemaan työhyvinvointiin.
Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastatteluun osallis- tui kymmenen julkisen organisaation esihenkilöä, jotka olivat hiljattain vieneet läpi organisaa- tiomuutoksen omassa organisaatiossaan. Haastattelussa teemoja oli kaksi, organisaatiomuutos ja työhyvinvointi, ja kysymykset muodostettiin näitten teemojen alle.
Tutkielman keskeinen johtopäätös on, että esihenkilöiden kokema työhyvinvointi huononee or- ganisaatiomuutoksen aikana. Huonontuneeseen työhyvinvointiin vaikuttaa muun muassa re- surssien puute, huono tiedotus sekä suuri työmäärä. Esihenkilöt kokivat, että organisaatiomuu- toksen vuoksi he eivät saaneet tarvittavaa tukea omilta esihenkilöiltään tai johtoryhmiltä. Moni pitikin kollegoiden antamaa vertaistukea tärkeänä oman jaksamisen kannalta. Organisaa- tiomuutokset kuitenkin koettiin motivoivina ja tärkeinä ja esihenkilöt kokivat myös muutoksen vaikuttaneen omiin työtehtäviin positiivisesti. Esihenkilöt kokivat perhe-elämän ja liikunnan tär- keinä keinoina irtautua töistä ja rentoutua vapaa-aikana, vaikka suuren työmäärän vuoksi nämä osa-alueet yleensä kärsivät ensimmäisinä.