Konfliktit ja vuorovaikutus osana etätyön johtamista

Abstract

Etätyö on lisääntynyt erittäin merkittävästi viimeisien vuosien aikana Suomessa ja kaikkialla maailmassa. Etätyön johtamiseen eivät sovellu vanhat johtamiskäytännöt, sillä etätyön ympäristö on hyvin erilainen lähityön johtamisen ympäristöstä. Vuorovaikutus ja sen merkitys korostuu etätyön johtamisessa, kun vuorovaikutus tapahtuu pitkälti teknologian välityksellä, ja kasvokkaiset kohtaamiset ovat suhteellisen harvassa tai kokonaan olemattomia.

Vuorovaikutuksen johtaminen perustuu luottamukseen ja avoimuuteen, jotka ovat myös etätyön johtamisen perusrakenteita. Jotta vuorovaikutus tiimiläisen ja esihenkilön välillä olisi mahdollisimman tehokasta ja arvoa luovaa, tulee tiimiläisen ja esihenkilön kahdenvälisen suhteen olla mahdollisimman laadukas. Vuorovaikutus ja sen johtaminen on prosessi, joka vaatii jatkuvaa vaivannäköä ja riittävästi aikaa sekä esihenkilön että tiimiläisen puolelta. Jos vuorovaikutus on hyvin heikkoa tai jopa olematonta, voi tiimiläinen jäädä hyvin yksin omien asioidensa kanssa ja siten kokea jopa vahvaa työtyytymättömyyttä, joka voi johtaa vaikkapa työuupumukseen tai työpaikan vaihtoon.

Konfliktit voivat olla positiivisia tai negatiivisia ristiriitoja, joiden avulla voidaan luoda uutta ja kehittää organisaatiota tai sen toimintatapoja, tai mahdollisesti tuhota työympäristöä. Usein konfliktit nähdään ihmissuhteisiin liittyvinä ristiriitoina, mutta ne voivat liittyä myös esimerkiksi prosesseihin, toimintatapoihin tai statukseen. Konfliktit tulisi käsitellä rakentavalla tavalla, jotta ristiriidat voidaan selvittää, niistä voidaan oppia ja tehostaa toimintaa sitä kautta. Jos konflikteja ei käsitellä, se voi aiheuttaa suurempia ongelmia työympäristössä, joka vaikuttaa negatiivisesti työyhteisön ilmapiiriin, työtyytyväisyyteen ja motivaatioon.

Tässä laadullisessa tutkielmassa tutkitaan, miten etätyön ympäristössä konflikteja johdetaan vuorovaikutuksen keinoin. Aineisto on kerätty Digi- ja väestötietoviraston asiantuntijoiden kokemuksista ja näkökulmista käsin puolistrukturoituja teemahaastatteluja käyttäen. Teoreettinen viitekehys on ohjannut aineiston analyysiä, sillä teorialähtöisessä aineiston analyysissä ilmiön aiempi teoria ja käsitteiden määritelmät ohjaavat analyysin kulkua.

Analyysin kautta tultiin loppupäätelmään, että etätyö luo ympäristön, jossa vuorovaikutus voi itsessään luoda konflikteja. Eri tavoin tulkittavat sähköpostit ja sähköiset viestit ovat omiaan väärinymmärryksille ja ristiriidoille. Monet konfliktit jäävät myös esihenkilöiden tietämättömyyteen, kun etätyössä useat asiat jäävät piiloon tiimiläisen kotiin, jos hän ei tuo niitä esiin esihenkilölleen tai muille. Myös monet erilaiset negatiiviset tuntemukset, kuten yksinäisyys, voivat jäädä täysin sanoittamatta, jos niitä ei avoimessa ja luottamuksellisessa ympäristössä etätyössä tuoda esiin. Nämä ovat etätyön ympäristön luomia kompleksisia haasteita, joiden kanssa esihenkilöt kamppailevat päivittäin.