Hedge-rahastojen suorituskyky ja markkina-ajoitus: Empiirinen tutkimus suomalaisista ja ruotsalaisista hedge-rahastoista
Kemppainen, Iiris (2006)
2006
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella suomalaisten ja ruotsalaisten hedge-rahastojen suorituskykyä ja markkina-ajoituskykyä vuosina 2000–2005. Suorituskyvyn osalta on tarkoitus tutkia, pystyvätkö rahastot tuottamaan ylivoimaisen suuria tuottoja riskikorjatuilla menetelmillä ja pystyvätkö rahastot lyömään markkinaindeksin. Markkina-ajoituskyvyn osalta tutkitaan, onko hedge-rahastoilla kykyä ajoittaa markkinat eli toisinsanoen onko salkunhoitajalla kykyä ennustaa oikein portfolionsa riski markkinoiden heilahdellessa. Suomalaisella hedge-rahasto aineistolla aihetta ei ole aikaisemmin tutkittu juuri lainkaan.
Tutkimuksen empiirisessä osassa lähdeaineistona käytetään kuukausittaisia tuottoja suomalaisista ja ruotsalaisista hedge-rahastoista vuosilta 2000–2005. Ensimmäiseksi mitataan suorituskykyä ja markkina-ajoituskykyä koko tutkimusperiodin ajalta, jonka jälkeen testit tehdään kahden vuoden osaperiodeissa. Tutkielman teon ongelma on aineiston vähäinen määrä, koska erityisesti suomalaisilla hedge-rahastoilla on lyhyt historia ja niitä on vähän. Tutkielmassa mitataan rahastojen kokonaissuorituskykyä käyttämällä mittareina Jensenin alfaa, Sharpen mittaria ja Appraisal ratiota riskikorjattujen tuottojen mittaamiseen. Markkina-ajoituskyvyn mittaamiseen käytetään Treynorin ja Mazuyn kvadraattista markkina-ajoituskykymallia sekä Henrikssonin ja Mertonin dummy-muuttuja regressiomallia.
Tulokset osoittavat, että suomalaiset ja ruotsalaiset hedge-rahastot eivät ole kokonaisuutenaan pystyneet tuottamaan ylimääräisiä tuottoja. Ruotsalaiset rahastot onnistuivat pa-remmin suorituskyvyn mittaamisessa. Markkina-ajoituskykyä mitattaessa tulokset osoittavat, että rahastot eivät ole onnistuneet ajoittamaan markkinoita. Markkina-ajoituskyvyn tulokset olivat odotetun kaltaisia, koska yhdysvaltalaiset tutkimukset hyvin kehittyviltä hedge-rahastomarkkinoilta viittaavat siihen, että hedge-rahastojen markkina-ajoituskykyä on vaikea saavuttaa.
Tutkimuksen empiirisessä osassa lähdeaineistona käytetään kuukausittaisia tuottoja suomalaisista ja ruotsalaisista hedge-rahastoista vuosilta 2000–2005. Ensimmäiseksi mitataan suorituskykyä ja markkina-ajoituskykyä koko tutkimusperiodin ajalta, jonka jälkeen testit tehdään kahden vuoden osaperiodeissa. Tutkielman teon ongelma on aineiston vähäinen määrä, koska erityisesti suomalaisilla hedge-rahastoilla on lyhyt historia ja niitä on vähän. Tutkielmassa mitataan rahastojen kokonaissuorituskykyä käyttämällä mittareina Jensenin alfaa, Sharpen mittaria ja Appraisal ratiota riskikorjattujen tuottojen mittaamiseen. Markkina-ajoituskyvyn mittaamiseen käytetään Treynorin ja Mazuyn kvadraattista markkina-ajoituskykymallia sekä Henrikssonin ja Mertonin dummy-muuttuja regressiomallia.
Tulokset osoittavat, että suomalaiset ja ruotsalaiset hedge-rahastot eivät ole kokonaisuutenaan pystyneet tuottamaan ylimääräisiä tuottoja. Ruotsalaiset rahastot onnistuivat pa-remmin suorituskyvyn mittaamisessa. Markkina-ajoituskykyä mitattaessa tulokset osoittavat, että rahastot eivät ole onnistuneet ajoittamaan markkinoita. Markkina-ajoituskyvyn tulokset olivat odotetun kaltaisia, koska yhdysvaltalaiset tutkimukset hyvin kehittyviltä hedge-rahastomarkkinoilta viittaavat siihen, että hedge-rahastojen markkina-ajoituskykyä on vaikea saavuttaa.