Toiminnanohjausjärjestelmien kehittämisen kriittiset menestystekijät teollisuudessa
Jokinen, Joonas (2023-05-07)
Jokinen, Joonas
07.05.2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050741631
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050741631
Tiivistelmä
Toiminnanohjausjärjestelmät ovat usean yrityksen selkäranka nykypäivänä. Monet yritykset ja organisaatiot ovat riippuvaisia niistä ja hakevat kaupallista kilpailukykyä näiden järjestelmien avulla. Toiminnanohjausjärjestelmien erilaisten käyttötarkoituksien vuoksi valmiita järjestelmiä ei käytännössä ole aina saatavilla ”pakettiratkaisuina”, vaan järjestelmät joudutaan suunnittelemaan ja kehittämään käyttötarkoituksensa mukaisesti. Monia toimintoja kattavan järjestelmän ohjelmistokehitys on tyypillisesti huomattava prosessi, joka vaatii paljon aikaa ja muita resursseja. Tästä syystä kehitykselle kriittisten osa-alueiden, eli menestystekijöiden, tunnistaminen etukäteen on erittäin tärkeää.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, miten toiminnanohjausjärjestelmän kehityksen kriittiset menestystekijät vaikuttavat kehitysprojektiin järjestelmän tilaavan ja vastaanottavan teollisuusyrityksen näkökulmasta. Tavoitteena oli tutkia kohdeyrityksen näkemyksiä kehitysprojektista sen elinkaaren jokaisen vaiheen kohdalla, lukuun ottamatta ylläpitoa ja jatkokehitystä, ja yhdistää nämä näkökulmat aikaisemmassa tutkimuksessa laadittuun viitekehykseen toiminnanohjausjärjestelmien kehitysprojektien menestystekijöistä valmistavan teollisuuden toimialoilla. Tutkimus toteutettiin case-tutkimuksena, eli tapaustutkimuksena, ja tutkimusmateriaalin keräämisessä hyödynnettiin teemahaastatteluja.
Tutkimuksessa analysoitiin kansainvälisillä markkinoilla toimivaa suomalaista tevanaketeollisuuden yritystä. Yritys työllistää noin 500 työntekijää ja sillä on kaksi tuotantolaitosta, jotka molemmat sijaitsevat Suomessa. Yritys on juuri uusinut toiminnanohjausjärjestelmänsä, jonka kehitysprojekti on tämän tutkimuksen kohteena. Koska kehitysprojekti on ulkoistettu, tutkimuksessa käsitellään vain projektin asiakasroolissa toimivaa yritystä, eikä järjestelmän kehittävän osapuolen näkemyksiä tuoda esille.
Tutkimuksessa havaittiin miten toiminnanohjausjärjestelmän vastaanottavan yrityksen henkilöstön asenteet ja näkökulmat vaikuttivat järjestelmän kehitykseen. Suuri osa käytetyn viitekehyksen menestystekijöistä identifioitiin tarkastellusta kehitysprojektista, minkä lisäksi projektista tunnistettiin kaksi uutta viitekehyksen ulkopuolista menestystekijää. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää vastaavien toiminnanohjausjärjestelmien kehityksessä kriittisen osa-alueiden tunnistamisessa ja ennakoimisessa.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, miten toiminnanohjausjärjestelmän kehityksen kriittiset menestystekijät vaikuttavat kehitysprojektiin järjestelmän tilaavan ja vastaanottavan teollisuusyrityksen näkökulmasta. Tavoitteena oli tutkia kohdeyrityksen näkemyksiä kehitysprojektista sen elinkaaren jokaisen vaiheen kohdalla, lukuun ottamatta ylläpitoa ja jatkokehitystä, ja yhdistää nämä näkökulmat aikaisemmassa tutkimuksessa laadittuun viitekehykseen toiminnanohjausjärjestelmien kehitysprojektien menestystekijöistä valmistavan teollisuuden toimialoilla. Tutkimus toteutettiin case-tutkimuksena, eli tapaustutkimuksena, ja tutkimusmateriaalin keräämisessä hyödynnettiin teemahaastatteluja.
Tutkimuksessa analysoitiin kansainvälisillä markkinoilla toimivaa suomalaista tevanaketeollisuuden yritystä. Yritys työllistää noin 500 työntekijää ja sillä on kaksi tuotantolaitosta, jotka molemmat sijaitsevat Suomessa. Yritys on juuri uusinut toiminnanohjausjärjestelmänsä, jonka kehitysprojekti on tämän tutkimuksen kohteena. Koska kehitysprojekti on ulkoistettu, tutkimuksessa käsitellään vain projektin asiakasroolissa toimivaa yritystä, eikä järjestelmän kehittävän osapuolen näkemyksiä tuoda esille.
Tutkimuksessa havaittiin miten toiminnanohjausjärjestelmän vastaanottavan yrityksen henkilöstön asenteet ja näkökulmat vaikuttivat järjestelmän kehitykseen. Suuri osa käytetyn viitekehyksen menestystekijöistä identifioitiin tarkastellusta kehitysprojektista, minkä lisäksi projektista tunnistettiin kaksi uutta viitekehyksen ulkopuolista menestystekijää. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää vastaavien toiminnanohjausjärjestelmien kehityksessä kriittisen osa-alueiden tunnistamisessa ja ennakoimisessa.