Kauppalehden osakeanalyysien yhteys osakkeiden hintoihin ja vaihdon määrään : Tarkastelussa Small Cap ja First North -yhtiöt

Abstract

Tutkielma pyrkii selittämään millainen vaikutus Suomen suurimmalla talousmedialla ja sen tekemillä osakeanalyyseillä on Helsingin pörssin Small Cap- ja First North -yhtiöiden osakkeisiin. Lisäksi tarkastelun aiheena on myös selvittää ovatko Kauppalehden analyysit pidemmällä aikavälillä myös oikeassa, vai saavatko ne aikaan pääosin lyhyen aikavälin reaktioita. Mielenkiintoisen tarkastelusta tekee se, että itse analyysit eivät tuo mitään uutta tietoa sijoittajalle, vaan ovat pelkästään huolellisesti yhtiön läpikäyviä kokonaisuuksia ja perustuvat julkisesti kaikkien tiedossa oleviin tunnuslukuihin. Mikäli sijoittajat toimivat rationaalisesti markkinoilla, on analyysin kohteena olevan yhtiön osakkeen hinta jo sille kuuluvalla tasolla eikä vanhan tiedon esittämisen uudelleen tulisi aiheuttaa merkittäviä kurssireaktioita. Teoreettista pohjaa tutkielmaan on haettu ihmisten käyttäytymiseen vaikuttavista psykologisista tekijöistä sekä aiemmista talousjournalismin vaikutuksiin keskittyvistä tutkimuksista.

Tutkielma tarjoaakin syvempää pohdintaa ja jatkoa aiemmalle kandidaatintutkielmalleni samasta aiheesta. Aineisto koostuu Kauppalehdessä julkaistuista analyyseista aikavälillä 1.1.2019–31.12.2021 ja se luokitellaan tekstianalyysin perusteella positiivisiin, neutraaleihin ja negatiivisiin osiin. Yhteensä tutkielma kattaa aineiston, joka koostuu 108 yksittäisestä osakeanalyysistä ja niihin liittyvästä datasta. Empiirinen tutkimus todistaa, että analyyseillä on suuri vaikutus erityisesti lyhyellä aikavälillä osakkeiden kurssivaihteluihin. Varsinkin vaihtomäärältään pieniä yhtiöitä koskevat positiivissävytteiset analyysit saavat aikaan keskivertoa korkeamman positiivisen kurssireaktion. Kuitenkin muutaman päivän kuluttua vaikutus näyttää hiipuvan pois kaikilla aineiston osilla. Pitkällä aikavälillä ennustukset eivät näytä olevan erityisen paikkansapitäviä ja moni tutkimuksen pohjana ollut aiempi kirjallisuus ei saa vahvaa empiiristä tukea tutkimukseni tuloksista. Esimerkiksi hyvinä aikoina markkinat eivät näytä reagoivan keskimääräistä voimakkaammin negatiivisiin analyyseihin, eivätkä myöskään positiivisiin analyyseihin huonoina aikoina.

Tutkielma pyrkii myös arvioimaan ja pohtimaan sitä, onko kyseinen analyysi sisäpiiritietoa johtuen sen kurssivaikutuksesta ja sitä kirjoittavan toimittajan ilmeisestä hyötymismahdollisuudesta. Moni positiivissävyisen analyysin kohteena ollut yhtiö onkin saanut suhteellisen suuria vaihdon määrän muutoksia osakseen analyysia edeltävänä kaupankäyntipäivänä. Tarkempaa tutkimusta yksittäisistä kaupankäyjistä ei kuitenkaan voitu tutkielmaa varten tehdä, koska ne eivät ole julkista tietoa. Tietenkin tutkielman löydökset herättävät kysymyksiä siitä, onko nykyinen tilanne, jossa toimittajat itse rajoittavat itseään sopiva uskottavan talousjournalismin kannalta.