Board Gender Diversity and Mergers and Acquisitions : Evidence from Finland

Abstract

The purpose of this thesis is to examine the impact of board gender diversity on mergers and acquisitions activity of Finnish firms listed in Helsinki Stock Exchange in 2008–2020. The research is twofold, as it pursues to study the effect of board gender diversity on both acquisitiveness and acquisition size. The previous literature suggests gender differences in risk behavior, and as mergers and acquisitions are seen as risky activities, the gender differences may have an impact on the outcome.

As there are still relatively few female board members globally, many legislators have attempted to correct the imbalance of boardrooms. In November 2022, the European Commission passed a new Directive concerning public firms in all EU Member States. These firms must allocate at least 40 percent of board seats to underrepresented gender by 2026. The new EU Directive will inevitably increase the number of female board members in Finnish public firms during the upcoming years.

This study is conducted before the implementation of binding quotas in Finland. This gives an opportunity to examine the non-enforced effect of board gender diversity, as the Finnish Corporate Governance Code has included a precise recommendation since 2008, that both women and men must be represented in the board of directors of Finnish firms. Due to board gender quotas, studying the impact of board gender diversity on mergers and acquisitions is not only interesting to firms, but it may offer some practical implications.

This thesis contributes to the current literature in several ways. First, the study is conducted on Finnish firms, as previous studies are based on firms in the US, the UK, or Continental Europe. Furthermore, it provides a more recent research period of 2008–2020, as most previous studies are conducted in the early 2000s. Unlike previous studies on the topic, this thesis contributes by including the issue of tokenism to the research. Tokenism relates to, for instance, firms that include one female board member to give an appearance of diverse board, when they are, in fact, making only a symbolic effort towards diversity. Including the issue of tokenism to the study is important, as many female board members in Finnish firms are still considered as tokens.

The empirical findings of the study suggest that board gender diversity has a negative impact of acquisitiveness. This finding is supported by previous empirical studies conducted in other countries. However, the empirical evidence of the study finds no support on the relationship between board gender diversity and acquisition size. This finding is inconsistent with previous studies, as most of them propose that female board members have a negative impact on deal sizes, as well. The findings of the study are obtained by using the Ordinary Least Squares (OLS) method.

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, vaikuttaako yhtiön hallituksen naisedustus sen tekemien yrityskauppojen määrään tai niiden suuruuteen Helsingin pörssiin listatuissa yhtiöissä vuosina 2008–2020. Aiemmat tutkimukset sukupuolten välisistä eroista riskin käsittelemisessä ovat osoittaneet, että naiset ovat yleensä miehiä varovaisempia riskillisissä päätöksissä, ja pyrkivät välttämään liiallista riskinottoa. Yrityskauppoihin liittyvät päätökset ovat riskillisiä päätöksiä, joissa hallituksen sukupuolten välisellä erolla voi olla vaikutusta.

Yhtiöiden hallitusten naisjäsenten vähäinen määrä on saanut monet päättäjät kiinnostumaan aiheesta. Lähivuosina suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksen naisedustus tulee lisääntymään Euroopan parlamentin marraskuussa 2022 hyväksymän direktiivin myötä. Direktiivin vaatimuksena on, että molempien sukupuolten tulee edustaa vähintään 40 prosenttia pörssiyhtiöiden hallitusten paikoista vuoteen 2026 mennessä. Tämä tutkielman tarkoituksena on tutkia Helsingin pörssin yrityksiä ennen velvoittavien EU-kiintiöiden voimaantuloa. Suomessa hallinnointikoodi on sisältänyt vuodesta 2008 täsmällisen suosituksen, jonka mukaan sekä naisten että miesten tulisi olla edustettuna yhtiöiden hallituksessa. Tästä syystä vuosi 2008 on valittu tutkimuksen aloitusajankohdaksi, jotta pystyttäisiin tutkimaan pehmeitä naiskiintiöitä Suomessa ennen pakottavien naiskiintiöiden voimaantuloa.

Toisin kuin aiemmissa tutkimuksissa, tässä tutkielmassa on huomioitu tokenismi, jolla tarkoitetaan väitetyn asian edustamista ilman, että sen eteen tekee konkreettisia toimenpiteitä. Yhtiöt saattavat esimerkiksi lisätä yhden naisjäsenen hallitukseen antaakseen kuvan monimuotoisesta ja tasa-arvoisesta hallituksesta, vaikka todellisuudessa tekevät vain symbolisen eleen kohti hallituksen sukupuolten monimuotoisuutta. Yhden tai kahden naisjäsenen lisääminen yhtiön hallitukseen ei myöskään luo merkittävää vaikutusta sen päätöksentekoprosesseihin, ja täten vaikutus yrityskauppoihin liittyvään päätöksentekoon saattaa myös jäädä vähäiseksi. Tokenismin huomioiminen tutkimuksessa on oleellista, sillä se on erityisesti tutkimusajankohdan aikaan yleinen ilmiö Helsingin pörssiin listatuissa yhtiöissä.

Tutkielman tulokset osoittavat, että yhtiön hallituksen naisedustus vaikuttaa negatiivisesti yrityskauppojen määrään Helsingin pörssiin listatuissa yhtiöissä vuosina 2008–2020. Tutkielman tulokset on saatu käyttämällä pienimmän neliösumman estimointimenetelmää (Ordinary Least Squares, OLS). Saadut tulokset ovat linjassa aikaisemman kirjallisuuden kanssa, jossa on tutkittu muun muassa Yhdysvaltoja, Iso-Britanniaa ja Manner-Eurooppaa. Sen sijaan tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että yhtiön hallituksen naisedustuksella ei ole vaikutusta yrityskauppojen suuruuteen. Tämä tutkimustulos ei ole linjassa aiemman kirjallisuuden kanssa, sillä muut tutkimukset esittävät, että yhtiön hallituksen naisedustuksella olisi negatiivinen vaikutus yrityskauppojen määrän lisäksi myös niiden suuruuteen.