Kriisien vaikutukset euroon kohdistuvaan kannatukseen
Ruuskanen, Irene (2023-05-05)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050541123
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050541123
Tiivistelmä
Euroalueen kohtaamat kriisit ovat saaneet ihmiset tietoisemmiksi Euroopan talouksien keskinäisestä riippuvuudesta ja EU:n toimielinten merkityksestä yksittäisille kansantalouksille. Vuosien 2008-2009 globaali finanssikriisi ja sitä seurannut vuosien 2010-2012 euroalueen velkakriisi johtivat merkittäviin uudistuksiin EU:n hallinto- ja rahoitusrakenteissa. Kolmannella vuosikymmenellään euron haasteet eivät tule ainakaan helpottumaan – koronaviruspandemian ja Ukrainan sodan myötä kohonnut inflaatio ja uhka taantumasta tulevat kyseenalaistamaan euron legitimiteetin myös tulevaisuudessa.
Tutkielman tavoitteena on tarkastella kriisien vaikutusta euroon kohdistuvaan kannatukseen ja analysoida tekijöitä kannatusmuutosten taustalla. Tämän lisäksi yksi tutkielman merkittävistä tarkoituksista on selittää miksi euron kannatuksen mittaaminen ja siihen vaikuttavien tekijöiden tarkastelu on ylipäätänsä tärkeää, varsinkin kriisiaikoina. Tutkielman empiirisen osion rajaamiseksi tarkastelu kohdistuu euron kannatukseen vaikuttaviin makrotaloudellisiin muuttujiin, joita ovat inflaatio, työttömyys, asukaskohtaisen bkt:n kasvu. Muuttujista kootaan paneeliaineisto, josta muodostetaan kiinteiden vaikutusten mallin mukainen regressio koko otannalle (2015-2022), ajalle ennen kriisejä (2015-2020) ja kriisiajalle (2020-2022).
Tutkielman tulokset osoittavat, että 2020-luvun kriiseistä huolimatta euron kannatus on vuoden 2022 syksyllä korkeammalla tasolla (65%) kuin koskaan historiansa aikana. Makrotaloudellisista muuttujista työttömyys vaikuttaa euron nettokannatukseen eniten, vaikutuksen ollessa negatiivinen (-3,535). Myös inflaation ja nettokannatuksen väliltä löydetään negatiivinen yhteys tarkasteltaessa aikaa ennen kriisejä (2015-2020). Kun huomioidaan koko otanta (2015-2022), inflaation ja nettokannatuksen väliltä löytyy puolestaan pieni positiivinen yhteys. Kriisiajan regressio ei tuota tilastollisesti merkitseviä tuloksia, mikä saattaa johtua otannan suppeudesta. Asukaskohtaisen bkt:n kasvulle ja nettokannatukselle ei löydetty tutkielmassa yhteyttä millään tarkastelujaksolla, mikä tukee aikaisemmin aihetta käsitelleen kirjallisuuden tuloksia. Vaikka euron kannatus on korkealla tasolla, euroalueen täytyy ratkaista monta asiaa, jotta jokainen euroalueen kansalainen pitäisi yhteisvaluuttaa tulevaisuudessa hyvänä asiana. Yhtenä ratkaisuna voidaan esittää työvoiman vapaan liikkuvuuden edistäminen, mikä lisäisi työllisyyttä, ja näin empiiristen tulosten valossa nostaisi myös euron kannatusta.
Tutkielman tavoitteena on tarkastella kriisien vaikutusta euroon kohdistuvaan kannatukseen ja analysoida tekijöitä kannatusmuutosten taustalla. Tämän lisäksi yksi tutkielman merkittävistä tarkoituksista on selittää miksi euron kannatuksen mittaaminen ja siihen vaikuttavien tekijöiden tarkastelu on ylipäätänsä tärkeää, varsinkin kriisiaikoina. Tutkielman empiirisen osion rajaamiseksi tarkastelu kohdistuu euron kannatukseen vaikuttaviin makrotaloudellisiin muuttujiin, joita ovat inflaatio, työttömyys, asukaskohtaisen bkt:n kasvu. Muuttujista kootaan paneeliaineisto, josta muodostetaan kiinteiden vaikutusten mallin mukainen regressio koko otannalle (2015-2022), ajalle ennen kriisejä (2015-2020) ja kriisiajalle (2020-2022).
Tutkielman tulokset osoittavat, että 2020-luvun kriiseistä huolimatta euron kannatus on vuoden 2022 syksyllä korkeammalla tasolla (65%) kuin koskaan historiansa aikana. Makrotaloudellisista muuttujista työttömyys vaikuttaa euron nettokannatukseen eniten, vaikutuksen ollessa negatiivinen (-3,535). Myös inflaation ja nettokannatuksen väliltä löydetään negatiivinen yhteys tarkasteltaessa aikaa ennen kriisejä (2015-2020). Kun huomioidaan koko otanta (2015-2022), inflaation ja nettokannatuksen väliltä löytyy puolestaan pieni positiivinen yhteys. Kriisiajan regressio ei tuota tilastollisesti merkitseviä tuloksia, mikä saattaa johtua otannan suppeudesta. Asukaskohtaisen bkt:n kasvulle ja nettokannatukselle ei löydetty tutkielmassa yhteyttä millään tarkastelujaksolla, mikä tukee aikaisemmin aihetta käsitelleen kirjallisuuden tuloksia. Vaikka euron kannatus on korkealla tasolla, euroalueen täytyy ratkaista monta asiaa, jotta jokainen euroalueen kansalainen pitäisi yhteisvaluuttaa tulevaisuudessa hyvänä asiana. Yhtenä ratkaisuna voidaan esittää työvoiman vapaan liikkuvuuden edistäminen, mikä lisäisi työllisyyttä, ja näin empiiristen tulosten valossa nostaisi myös euron kannatusta.