The Influence of ESG Disclosure on the Underpricing and Financial Performance of Initial Public Offerings: U.S. Evidence
Secic, Armin (2023-04-19)
19.04.2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041937638
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041937638
Tiivistelmä
The importance of environmental, social, and governance (ESG) practices in financial activities has been gaining attention in global markets. However, only a few studies have researched the effects of firms' ESG issues on initial public offering (IPO) valuation and performance. This thesis investigates the influence of ESG factors on IPO underpricing and operating performance in the United States stock markets. This thesis utilises natural language processing (NLP) techniques for text mining and analytics to create ESG variables based on prospectuses from IPOs obtained from the centralised EDGAR database. The data covers a five-year period from 2016 to 2020. The measures are split into the frequency of terms and the sentiment of language used in the ESG context, which would implicate the attitude and interest towards ESG. Furthermore, this study employs OLS regression models to investigate the influence of ESG factors, along with control variables on two dependent variables: underpricing and return on assets, the latter serving as an indicator of operating performance.
The results suggest that companies with strong governance practices encounter higher levels of underpricing and are perceived as high-quality issuers. Companies with higher environmental sentiment tend to have higher levels of underpricing, while those with higher social and governance sentiment experience lower levels. Moreover, the thesis demonstrates that negative sentiment scores in environmental issues are associated with lower levels of underpricing in IPOs when examined with other ESG variables. In comparison, higher negative sentiment scores in social and governance issues tend to lead to higher levels of underpricing, mainly when tested with the negative score variable of environmental issues. However, the importance of these negative sentiment variables reduces when evaluated as lone ESG variables in regression models. This study demonstrates that environmental terminology positively impacts operational performance while using social terms has a negative influence. The findings suggest that stakeholders value the environmental context more as it is perceived as forward-thinking. In contrast, using social terms may be perceived as diminishing the company's value in the context of IPO disclosures. These results have implications for companies seeking to enhance their operational performance and effectively communicate to stakeholders in the context of an IPO.
The findings reveal the significant implications of using ESG terms in IPO disclosures, as they could inform stakeholders for investment decisions and the development of ESG policies and practices. As there are limitations to the methodology, the thesis provides new insights into the ESG factors' relationship with IPO underpricing and operating performance. Additionally, this highlights the importance of terms and sentiment of ESG context in IPO disclosures. Ympäristö-, sosiaalisten ja hallinnollisten (ESG) tekijöiden integraation merkitys finanssitoiminnassa on herättänyt huomiota kansainvälisillä markkinoilla. Kuitenkin yritysten ESG-kysymysten vaikutuksia listautumisannin (IPO) arvostukseen ja suorituskykyyn on tutkittu vain vähän. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään ESG-tekijöiden vaikutuksia julkisen listautumisannin alihinnoitteluun ja operatiiviseen suorituskykyyn Yhdysvaltain osakemarkkinoilla. Tutkimuksessa hyödynnettiin luonnollisen kielen käsittelyn (NLP) menetelmiä ESG-muuttujien rakentamisessa tekstilouhinnan sekä analytiikan avulla. Tutkimusaineistona käytettiin yritysten listautumisesitteitä. Aineisto kerättiin EDGAR-tietokannasta viiden vuoden ajalta vuosilta 2016–2020. Mittaukset jaettiin termien esiintymistiheyden ja ESG-kontekstissa käytetyn kielen sentimentin mukaan, jotka antaisivat selityksen asenteille ja kiinnostukselle ESG:tä kohtaan. Tämä tutkimus hyödyntää OLS regressiomalleja selvittääkseen ESG-tekijöiden sekä kontrollimuuttujien vaikutusta kahteen riippuvaan muuttujaan: alihinnoitteluun ja koko pääoman tuottoasteeseen (ROA), joka toimii operatiivisen suorituskyvyn mittarina.
Tutkimustuloksena havaittiin, että yritykset, joilla on vahva hallinnointikäytäntö kohtaavat korkeampaa alihinnoittelua, ja ne mielletään laadukkaiksi liikkeeseenlaskijoiksi. Yritykset, joilla on korkeampi ympäristösentimentti, on taipumus korkeampaan alihinnoitteluun, kun taas yritykset, joilla on korkeampi sosiaalinen ja hallinnollinen sentimentti kokevat matalampaa alihinnoittelua. Tutkimustulokset osoittavat myös, että negatiiviset sentimenttisävyt ympäristökysymyksissä ovat yhteydessä alhaisempiin alihinnoittelutasoihin listautumisannissa, kun tarkastellaan yhdessä muiden ESG-muuttujien kanssa. Toisaalta korkeammat negatiiviset sentimenttisävypisteet sosiaalisissa ja hallinnollisissa kysymyksissä johtavat usein korkeampiin alihinnoittelutasoihin, erityisesti kun niitä testataan ympäristökysymysten negatiivisen pistemäärän muuttujalla. Kuitenkin näiden negatiivisten sentimenttimuuttujien merkitys vähenee, kun niitä arvioidaan yksittäisinä ESG-muuttujina joissakin regressiomalleissa. Lisäksi tutkimus osoittaa, että ympäristöterminologian käytöllä on positiivinen vaikutus operatiiviseen suorituskykyyn, kun taas sosiaalisten termien käyttö vaikuttaa negatiivisesti. Tulokset viittaavat siihen, että sidosryhmät arvostavat enemmän ympäristökontekstia, koska se voidaan kokea edistyksellisenä. Sosiaalisten termien käyttö saattaa puolestaan heikentää yrityksen arvoa listautumisannin yhteydessä. Nämä tulokset ovat merkityksellisiä yrityksille, jotka pyrkivät parantamaan operatiivista suorituskykyään sekä viestimään tehokkaasti sidosryhmilleen listautumiskontekstissa. Tutkimustulokset kertovat ESG-termien ja sentimenttisävyjen merkittävistä vaikutuksista listautumisesitteissä. Näiden pohjalta sidosryhmät saavat tietoa sijoituspäätösten ja ESG-käytäntöjen kehittämisen tueksi. Tutkimusmenetelmän rajoitteista huolimatta tutkimus tarjoaa uusia näkökulmia ESG-tekijöiden suhteesta listautumisannin alihinnoitteluun sekä operatiivisen suorituskykyyn. Lisäksi tutkimus korostaa ESG-kontekstin terminologian ja sävyn merkitystä listautumisesitteissä.
The results suggest that companies with strong governance practices encounter higher levels of underpricing and are perceived as high-quality issuers. Companies with higher environmental sentiment tend to have higher levels of underpricing, while those with higher social and governance sentiment experience lower levels. Moreover, the thesis demonstrates that negative sentiment scores in environmental issues are associated with lower levels of underpricing in IPOs when examined with other ESG variables. In comparison, higher negative sentiment scores in social and governance issues tend to lead to higher levels of underpricing, mainly when tested with the negative score variable of environmental issues. However, the importance of these negative sentiment variables reduces when evaluated as lone ESG variables in regression models. This study demonstrates that environmental terminology positively impacts operational performance while using social terms has a negative influence. The findings suggest that stakeholders value the environmental context more as it is perceived as forward-thinking. In contrast, using social terms may be perceived as diminishing the company's value in the context of IPO disclosures. These results have implications for companies seeking to enhance their operational performance and effectively communicate to stakeholders in the context of an IPO.
The findings reveal the significant implications of using ESG terms in IPO disclosures, as they could inform stakeholders for investment decisions and the development of ESG policies and practices. As there are limitations to the methodology, the thesis provides new insights into the ESG factors' relationship with IPO underpricing and operating performance. Additionally, this highlights the importance of terms and sentiment of ESG context in IPO disclosures.
Tutkimustuloksena havaittiin, että yritykset, joilla on vahva hallinnointikäytäntö kohtaavat korkeampaa alihinnoittelua, ja ne mielletään laadukkaiksi liikkeeseenlaskijoiksi. Yritykset, joilla on korkeampi ympäristösentimentti, on taipumus korkeampaan alihinnoitteluun, kun taas yritykset, joilla on korkeampi sosiaalinen ja hallinnollinen sentimentti kokevat matalampaa alihinnoittelua. Tutkimustulokset osoittavat myös, että negatiiviset sentimenttisävyt ympäristökysymyksissä ovat yhteydessä alhaisempiin alihinnoittelutasoihin listautumisannissa, kun tarkastellaan yhdessä muiden ESG-muuttujien kanssa. Toisaalta korkeammat negatiiviset sentimenttisävypisteet sosiaalisissa ja hallinnollisissa kysymyksissä johtavat usein korkeampiin alihinnoittelutasoihin, erityisesti kun niitä testataan ympäristökysymysten negatiivisen pistemäärän muuttujalla. Kuitenkin näiden negatiivisten sentimenttimuuttujien merkitys vähenee, kun niitä arvioidaan yksittäisinä ESG-muuttujina joissakin regressiomalleissa. Lisäksi tutkimus osoittaa, että ympäristöterminologian käytöllä on positiivinen vaikutus operatiiviseen suorituskykyyn, kun taas sosiaalisten termien käyttö vaikuttaa negatiivisesti. Tulokset viittaavat siihen, että sidosryhmät arvostavat enemmän ympäristökontekstia, koska se voidaan kokea edistyksellisenä. Sosiaalisten termien käyttö saattaa puolestaan heikentää yrityksen arvoa listautumisannin yhteydessä. Nämä tulokset ovat merkityksellisiä yrityksille, jotka pyrkivät parantamaan operatiivista suorituskykyään sekä viestimään tehokkaasti sidosryhmilleen listautumiskontekstissa. Tutkimustulokset kertovat ESG-termien ja sentimenttisävyjen merkittävistä vaikutuksista listautumisesitteissä. Näiden pohjalta sidosryhmät saavat tietoa sijoituspäätösten ja ESG-käytäntöjen kehittämisen tueksi. Tutkimusmenetelmän rajoitteista huolimatta tutkimus tarjoaa uusia näkökulmia ESG-tekijöiden suhteesta listautumisannin alihinnoitteluun sekä operatiivisen suorituskykyyn. Lisäksi tutkimus korostaa ESG-kontekstin terminologian ja sävyn merkitystä listautumisesitteissä.