Do green bonds impact on stock values? : Evidence from emerging markets
Vartia, Ella (2023-05-03)
Vartia, Ella
03.05.2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050340754
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050340754
Tiivistelmä
Green bonds are a relatively new financial instrument in the financial markets, as the first green bond was only issued in 2007. Green bonds are structurally similar to conventional bonds, but their proceeds are used for environmentally friendly projects such as renewable energy projects. The purpose of this work is to examine the impact of the announcement of the green bond on the share price of publicly listed non-financial issuers, by using 155 bond issuance announcements from 66 different companies. This study focuses on companies who operate in emerging countries and have issued green bonds between 2015 and 2021. Issuances used in the work are from organisations operating in Brazil, Chile, China, India, Lithuania, Mexico, South Korea, Taiwan, Thailand or Turkey.
This study uses the event study methodology to determine the cumulative abnormal returns, which have also been identified in previous academic studies investigating the impact of green bond issuance on the stock price. The previous research show that the stock markets have both positive and negative reactions when a company announces the issuance. As there has been no previous research specifically focused on emerging countries, this study focuses on them. By focusing solely on emerging green bond markets that has been largely unexplored, this thesis aims to fill the research gap in the literature that has primarily focused on global markets.
The research hypotheses of this thesis focus on determining and evaluating the impacts of the announcement on the stock price. The results of the event studies show that the green bonds have a significant negative effect on the company's stock price during the event windows of [-10,10] and [-1,1]. The negative result is partly explained by the fact that the market reactions to conventional bonds have also been shown to be negative in previous academic studies. The greenwashing, novelty value and cost of the green bonds are also possible reasons for the negative reaction.
The statistical significance of the results is evaluated using the non-parametric Wilcoxon signed-rank test. The other event windows of [-5,5] and [0,1] are not statistically significant according to the test performed. An OLS regression analysis is also performed for statistically significant event windows, which indicates that there are statistically significant variables for the parameters related to the green bonds and the parameters related to the characteristics of the issuers. Vihreät joukkovelkakirjalainat ovat verrattain uusi rahoitusväline rahoitusmarkkinoilla, sillä ensimmäinen vihreä joukkovelkakirja laskettiin liikkeelle vasta vuonna 2007. Vihreät joukkovelkakirjalainat ovat rakenteellisesti samanlaisia kuin perinteiset joukkovelkakirjalainat, mutta niiden tuotto käytetään ympäristön kestävyyttä edistäviin hankkeisiin, kuten uusiutuvaan energiaan. Tämän työn tarkoituksena on tutkia, miten vihreiden joukkolainojen ilmoitukset vaikuttavat julkisesti listattujen, ei rahoitusalalla toimivien yhtiöiden osakekurssiin käyttäen 155 joukkovelkakirjan liikkeellelaskuilmoitusta 66 eri yritykseltä. Tämä tutkimus keskittyy yrityksiin, jotka toimivat kehittyvissä valtioissa ja ovat laskeneet liikkeelle vihreitä joukkovelkakirjalainoja vuosina 2015–2021. Työssä käytetyt liikkeellelaskut ovat yrityksiltä, jotka operoivat Brasiliassa, Chilessä, Kiinassa, Intiassa, Liettuassa, Meksikossa, Etelä-Koreassa, Taiwanissa, Thaimaassa ja Turkissa.
Työssä käytetään tapahtumatutkimusmenetelmää määrittämään kumulatiiviset epänormaalit tuotot, joita myös aiemmat akateemiset tutkimukset ovat määrittäneet tutkiessaan vihreiden joukkovelkakirjalainojen vaikutusta liikkeellelaskijan osakkeen arvoon. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että osakemarkkinoilla on sekä positiivisia että negatiivisia reaktioita, kun yritys julkistaa liikkeellelaskevansa vihreän joukkovelkakirjalainan. Koska aiempaa tutkimusta ei ole tehty vain kehittyvien maiden osalta, tämä tutkimus keskittyy erityisesti vain niihin. Tämän työn tavoitteena on siis täyttää aiemman kirjallisuuden aukko, joka on keskittynyt ensisijaisesti globaaleihin vihreiden joukkolainojen markkinoihin.
Tutkimuksen pääolettamana on, että vihreät joukkovelkakirjalainat aiheuttavat muutoksen osakkeen arvossa. Tapahtumatutkimuksen tulokset osoittavat, että vihreällä joukkovelkakirjalainalla on merkittävä negatiivinen vaikutus yhtiön osakkeen hintaan [-10,10] ja [-1,1] tapahtumaikkunoiden aikana. Negatiivinen tulos selittyy osittain sillä, että myös perinteisten joukkolainojen markkinareaktio on aiemmissa tutkimuksissa osoitettu negatiiviseksi. Viherpesu, uutuusarvo ja vihreiden obligaatioiden kustannukset ovat myös mahdollisia syitä negatiiviseen reaktioon.
Tulosten merkittävyys arvioidaan ei-parametrisen Wilcoxonin signed-rank-testin avulla. Muut työssä käytetyt aikaikkunat [-5,5] ja [0,1] eivät ole Wilcoxonin signed-rank-testin mukaan tilastollisesti merkittäviä. Tilastollisesti merkittäville tapahtumaikkunoille suoritetaan myös OLS-regressioanalyysi, jonka mukaan tilastollisesti merkittäviä muuttujia löytyy sekä erityisesti vihreään velkakirjaan liittyvistä muuttujista sekä liikkeellelaskijan ominaisuuksiin liittyvistä muuttujista.
This study uses the event study methodology to determine the cumulative abnormal returns, which have also been identified in previous academic studies investigating the impact of green bond issuance on the stock price. The previous research show that the stock markets have both positive and negative reactions when a company announces the issuance. As there has been no previous research specifically focused on emerging countries, this study focuses on them. By focusing solely on emerging green bond markets that has been largely unexplored, this thesis aims to fill the research gap in the literature that has primarily focused on global markets.
The research hypotheses of this thesis focus on determining and evaluating the impacts of the announcement on the stock price. The results of the event studies show that the green bonds have a significant negative effect on the company's stock price during the event windows of [-10,10] and [-1,1]. The negative result is partly explained by the fact that the market reactions to conventional bonds have also been shown to be negative in previous academic studies. The greenwashing, novelty value and cost of the green bonds are also possible reasons for the negative reaction.
The statistical significance of the results is evaluated using the non-parametric Wilcoxon signed-rank test. The other event windows of [-5,5] and [0,1] are not statistically significant according to the test performed. An OLS regression analysis is also performed for statistically significant event windows, which indicates that there are statistically significant variables for the parameters related to the green bonds and the parameters related to the characteristics of the issuers.
Työssä käytetään tapahtumatutkimusmenetelmää määrittämään kumulatiiviset epänormaalit tuotot, joita myös aiemmat akateemiset tutkimukset ovat määrittäneet tutkiessaan vihreiden joukkovelkakirjalainojen vaikutusta liikkeellelaskijan osakkeen arvoon. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että osakemarkkinoilla on sekä positiivisia että negatiivisia reaktioita, kun yritys julkistaa liikkeellelaskevansa vihreän joukkovelkakirjalainan. Koska aiempaa tutkimusta ei ole tehty vain kehittyvien maiden osalta, tämä tutkimus keskittyy erityisesti vain niihin. Tämän työn tavoitteena on siis täyttää aiemman kirjallisuuden aukko, joka on keskittynyt ensisijaisesti globaaleihin vihreiden joukkolainojen markkinoihin.
Tutkimuksen pääolettamana on, että vihreät joukkovelkakirjalainat aiheuttavat muutoksen osakkeen arvossa. Tapahtumatutkimuksen tulokset osoittavat, että vihreällä joukkovelkakirjalainalla on merkittävä negatiivinen vaikutus yhtiön osakkeen hintaan [-10,10] ja [-1,1] tapahtumaikkunoiden aikana. Negatiivinen tulos selittyy osittain sillä, että myös perinteisten joukkolainojen markkinareaktio on aiemmissa tutkimuksissa osoitettu negatiiviseksi. Viherpesu, uutuusarvo ja vihreiden obligaatioiden kustannukset ovat myös mahdollisia syitä negatiiviseen reaktioon.
Tulosten merkittävyys arvioidaan ei-parametrisen Wilcoxonin signed-rank-testin avulla. Muut työssä käytetyt aikaikkunat [-5,5] ja [0,1] eivät ole Wilcoxonin signed-rank-testin mukaan tilastollisesti merkittäviä. Tilastollisesti merkittäville tapahtumaikkunoille suoritetaan myös OLS-regressioanalyysi, jonka mukaan tilastollisesti merkittäviä muuttujia löytyy sekä erityisesti vihreään velkakirjaan liittyvistä muuttujista sekä liikkeellelaskijan ominaisuuksiin liittyvistä muuttujista.