Ymmärrystä yli sukupolvien : Vanhuuden representaatiot Gubben Instagram-julkaisuissa

Abstract

Väestön ikääntymisestä huolimatta ovat iäkkäät, 65 vuotta täyttäneet ja vanhemmat henkilöt, olleet jo pitkään lähes näkymättömiä mediassa. Silloinkin, kun tämä ikäryhmä on saanut näkyvyyttä, on heihin usein liitetty negatiivisia ominaisuuksia, kuten yksinäisyys, heikentynyt terveys tai passiivisuus. Näiden esitysten näkyvyys sekä positiivisempi sävy ovat kuitenkin kiistatta lisääntyneet 2000-luvulla, mutta toisaalta iäkkäät näytetään edelleenkin tietynlaisissa rooleissa sen sijaan, että heidät esitettäisiin yksinkertaisesti vain osana väestöä. Nykyaikana nuoruutta ylistetään ja markkinat täyttyvätkin ikääntymisprosessia hidastavista ja ehkäisevistä tuotteista. Myös sosiaalisen media nousu yhdeksi nykypäivän suurimmista viestintäkeinoista on edistänyt iäkkäiden jättämistä ulkopuolisiksi. Iäkkäät käyttävätkin sosiaalista mediaa huomattavasti vähemmän kuin muut ikäryhmät, vaikka käyttö heidän keskuudessaan onkin lisääntynyt koronapandemian aikana. Täten iäkkäitä, vanhuutta ja sosiaalista mediaa yhdisteleviä sekä käsitteleviä tutkimuksiakaan ei ole runsaasti saatavilla.

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten vanhuutta representoidaan vanhuspalvelu Gubben Instagram-julkaisuissa. Tarkemmin kuvattuna tutkielmassa selvitetään tapoja, joilla vanhuutta, iäkkäitä ihmisiä ja heidän toimintaansa kuvataan Gubbe Sydänystävä Oy:n yritysviestinnässä sekä visuaalisesti että tekstuaalisesti. Aineisto koostuu yhteensä 48:sta Gubben julkaisusta, jotka on merkitty #gubbekuulumiset -aihetunnisteella. Tutkielmassa representaatio ymmärretään todellisuutta rakentavana toimintana, jonka mukaan merkitykset ovat ihmisten luomia, rakentamia tai tuottamia. Vanhuuden representaatioiden selvittämiseksi tutkielmassa on hyödynnetty semioottista analyysia perustuen Roland Barthesin merkkiteoriaan, ja etenkin hänen malliinsa denotaatiosta, eli yksinkertaisesta merkitystasosta, ja konnotaatiosta, eli laajemmasta merkitystasosta. Analyysiprosessi eteni näiden tasojen kautta aineiston tarkastelulla kokonaisuutena sekä julkaisukohtaisesti. Mukaan otettiin niin julkaisujen kuvat, kuvatekstit, hymiöt kuin aihetunnisteet. Havaitut merkitykset liitettiin niiden perusteella iäkkäistä syntyviin mielleyhtymiin, joiden syvällisempi tarkastelu lopuksi toi esille julkaisuissa olevia vanhuuden representaatioita.

Tutkielman tulokset osoittavat, että vanhuutta representoidaan Gubben Instagram-julkaisuissa ajallisesti jatkuvana sosiaalisena, onnellisena sekä aktiivisena aikakautena, jossa vanhuuden tuomat haasteet ovat läsnä. Keskeisimmäksi havainnoksi muodostui se, että iäkkäitä eivät määritelleet heidän kohtaamansa haasteet tai minkäänlaiset roolit, vaan heidät esitettiin omina yksilöinään. Huomionarvoista kuitenkin on, ettei Gubben Instagram-julkaisuissa iäkkäiden oma ääni tullut kuulluksi, vaan julkaisut ovat aina yrityksen näkökulmasta tuotettuja. Iäkkäät eivät näin ollen päässeet osaksi sosiaalista mediaa, vaikka tähän olisi vanhuspalvelun kautta ollut oiva mahdollisuus. Tutkielman tulokset ohjaavat näin kiinnittämään huomiota jatkuvasti yhä tärkeämpään aiheeseen, vanhuuden positiivisempaan representoimiseen, sillä se on meitä kaikkia koskettava asia. Tarvitsemme ymmärrystä yli sukupolvien.