Kohti hyvinvointialueita ja maakuntauudistusta : Laadullinen tapaustutkimus kuuden kuntaorganisaation strategiakontekstin ja sote-uudistuksen välisestä suhteesta
Korpela, Jasmiina Julia (2023-04-26)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023042638881
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023042638881
Tiivistelmä
Sote-uudistus on ollut yksi kuntaorganisaatioiden toimintaympäristöä voimakkaasti haastavista muutostekijöistä. Sote-uudistus muutti huomattavasti julkishallinnon rakenteita sekä kuntien tehtäviä, toimintakenttää sekä rahoitusta. Strategiat toimivat sote-uudistuksen keskiössä, jossa myös strategisen johtamisen merkitys korostui. Kuntaorganisaatioilta vaadittiin strategista suunnittelua sote-uudistuksen kontekstissa muun muassa siitä näkökulmasta, miten sote-uudistuksen tavoitteet yhdenvertaisista, laadukkaista ja kustannustehokkaista palveluista toteutuvat.
Tämän laadullisen tapaustutkimuksen tarkoituksena on selvittää, tarkastella ja tuottaa yksi-tyiskohtaista tietoa sote-uudistuksen ja kuuden kuntaorganisaatioiden välisestä suhteesta kuntaorganisaatioiden strategiakontekstista sote-uudistukseen valmistautumisen tarkaste-lunäkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä ja tietoa sote-uudistukseen liittyvistä teoista ja toteutuksesta kuntaorganisaatioiden näkökulmasta tarkasteltuna.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimivat strategiaan, organisaatiomuutokseen ja strategiseen johtamiseen liittyvät teoriat tarkasteluna julkisorganisaation näkökulmasta. Tut-kimusaineisto kerättiin kuuteen tutkimuskuntaorganisaatioon suunnatuilla strukturoiduilla kyselylomakkeilla sekä tutkimuskuntaorganisaatioiden sote-uudistuksen kontekstiin liittyvien strategisen johtamisjärjestelmän dokumenttien analysoinnilla. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisesti sisällönanalyysillä.
Tutkimustuloksista nähdään, että sote-uudistuksesta johtuvat toimintaympäristön muutokset ovat vaatineet kuntaorganisaatiota strategisestä näkökulmasta tarkasteltuna suuntaamaan toimintaansa uudelleen pyrkiessään sopeutumaan toimintaympäristön vaatimuksiin. Tämä näkyi organisaatiorakenteiden uudelleenjärjestelemisenä ja kuntaorganisaatioiden roolin uudelleen suuntaamisella hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ennaltaehkäisyn näkökulmasta sekä kuntalaisten edunvalvojuuteen. Samalla kuntaorganisaatiot valmistelivat osaltaan monin eri tavoin hyvinvointialueuudistusta mahdollistaakseen hallitun ja sujuvan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtymän.
Yhteenvetona voidaan todeta, että sote-uudistus toi kuntaorganisaatioiden toimintakenttään monenlaisia muutoksia vaatien kuntaorganisaatioilta eritasoisia strategisia suuntauksia ja toimia. Muutostarpeiden tasoon vaikutti kutienkin laajasti se, miten kuntaorganisaatio oli tuottanut sote-palvelunsa ennen uudistusta. Mitä laajemmin kuntaorganisaatio oli itse tuot-tanut sote-palvelunsa ennen uudistusta, sitä vahvemmin sen oli suuntauduttavat strategisesti uudelleen.
Tämän laadullisen tapaustutkimuksen tarkoituksena on selvittää, tarkastella ja tuottaa yksi-tyiskohtaista tietoa sote-uudistuksen ja kuuden kuntaorganisaatioiden välisestä suhteesta kuntaorganisaatioiden strategiakontekstista sote-uudistukseen valmistautumisen tarkaste-lunäkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä ja tietoa sote-uudistukseen liittyvistä teoista ja toteutuksesta kuntaorganisaatioiden näkökulmasta tarkasteltuna.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimivat strategiaan, organisaatiomuutokseen ja strategiseen johtamiseen liittyvät teoriat tarkasteluna julkisorganisaation näkökulmasta. Tut-kimusaineisto kerättiin kuuteen tutkimuskuntaorganisaatioon suunnatuilla strukturoiduilla kyselylomakkeilla sekä tutkimuskuntaorganisaatioiden sote-uudistuksen kontekstiin liittyvien strategisen johtamisjärjestelmän dokumenttien analysoinnilla. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisesti sisällönanalyysillä.
Tutkimustuloksista nähdään, että sote-uudistuksesta johtuvat toimintaympäristön muutokset ovat vaatineet kuntaorganisaatiota strategisestä näkökulmasta tarkasteltuna suuntaamaan toimintaansa uudelleen pyrkiessään sopeutumaan toimintaympäristön vaatimuksiin. Tämä näkyi organisaatiorakenteiden uudelleenjärjestelemisenä ja kuntaorganisaatioiden roolin uudelleen suuntaamisella hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ennaltaehkäisyn näkökulmasta sekä kuntalaisten edunvalvojuuteen. Samalla kuntaorganisaatiot valmistelivat osaltaan monin eri tavoin hyvinvointialueuudistusta mahdollistaakseen hallitun ja sujuvan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtymän.
Yhteenvetona voidaan todeta, että sote-uudistus toi kuntaorganisaatioiden toimintakenttään monenlaisia muutoksia vaatien kuntaorganisaatioilta eritasoisia strategisia suuntauksia ja toimia. Muutostarpeiden tasoon vaikutti kutienkin laajasti se, miten kuntaorganisaatio oli tuottanut sote-palvelunsa ennen uudistusta. Mitä laajemmin kuntaorganisaatio oli itse tuot-tanut sote-palvelunsa ennen uudistusta, sitä vahvemmin sen oli suuntauduttavat strategisesti uudelleen.