Kuopion vetovoimaisuus etätyöntekijöiden näkökulmasta : ”Pääsi muuttamaan sinne, missä tykkää olla ja hyvä olla, niin se riittää.”

Abstract

Etätyöskentely yleistyi koronapandemian aikana, mikä vaikutti muuttoliikkeeseen. Etätyö mahdollisti asumisen kauempana työpaikkakunnalta, eli työn paikkakunnan merkitys asumisen kannalta väheni. Pandemian aikana havaittiin muuttoliikkeen painopisteen siirtyvän osittain kohti maakuntia pääkaupunkiseudun sijaan. Samalla useampi henkilö työskenteli vapaa-ajan asunnolta käsin. Tutkielman kohteeksi valikoitui Kuopio, sillä kaupunki on ollut viime vuosina nettomuuton osalta kasvava ja se on pärjännyt useissa vetovoimatutkimuksissa hyvin. Tutkielmassa selvitetään minkälaiset tekijät houkuttelevat etätyöntekijöitä muuttaman Kuopioon ja minkälaista heidän kokema monipaikkaisuus on. Tutkimuskysymykset ovat 1) Mistä syntyy Kuopion veto- ja pitovoima paikkakunnalle koronan aikana muuttaneiden etätyöskentelijöiden näkökulmasta? ja 2) Millaisena etätyöskentelijät kokevat monipaikkaisen arjen ja etätyöskentelyn?

Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimivat veto- ja pitovoimaisuus, luova luokka ja monipaikkaisuus. Teoreettinen viitekehys muodostetaan kirjallisuuskatsauksella, jossa käsitellään sekä suomalaisia että ulkomaisia teoksia. Vetovoimaisuutta tarkastellaan taloudelliseen, sijainnilliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen sekä asuin- ja elinympäristöihin ryhmiin kuuluvilla vetovoimatekijöillä, jotka lisäävät alueen houkuttelevuutta. Pitovoimaisuudella tarkoitetaan paikallisten asukkaiden ja yritysten sitoutumista alueelle. Monipaikkaisuudella tarkoitetaan arjen jakautumista kahdelle tai useammalle eri paikkakunnalle esimerkiksi työn tai asumisen takia. Luovan luokan teoriaa tarkastellaan tutkielmassa, sillä luovan luokan edustajat voidaan nähdä isona osana etätyöntekijöitä.

Tutkielma on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joita toteutettiin seitsemän kappaletta. Haastattelujen kohderyhmänä ovat vuoden 2020 aikana ja jälkeen Kuopioon muuttaneet pääsääntöisesti etätyöskentelevät. Haastateltavia etsittiin Kuopion kaupungin nettisivujen ja sosiaalisen median kanavien sekä kuopiolaisten etätyötä tarjoavien yritysten kautta. Osa haastateltavista on paluumuuttajia ja osalle Kuopio oli ennen muuttoa lähes tuntematon kaupunki. Haastateltavat ovat tietotyöntekijöitä, joten heidän voidaan sanoa olevan luovan luokan edustajia. Noin puolella haastateltavista on säännöllistä liikkumista työpisteelle toiseen kuntaan, joten heidän osalta voidaan puhua myös hybridityöstä. Tutkimusmenetelmänä käytetään sisällönanalyysia.

Tulosten perusteella Kuopion veto- ja pitovoima rakentuu hyvän ilmapiirin, palveluiden, luonnonläheisyyden ja liikenneyhteyksien varaan. Kuopiossa asumisen nähtiin rauhoittaneen arkea, sillä elämisen rytmin koettiin olevan hitaampi sekä arjen paremman sujumisen ansioista. Kuopiossa on mahdollista yhdistää kaupunkimaiset palvelut rauhallisiin asuinympäristöihin sekä kaupungin lähellä kuin maaseudulla. Monipaikkaisuus Kuopiossa etätyöntekijöiden osalta on pääasiassa monipaikkaista työtä, mutta aineistossa on havaittavissa etätyöntekijöiden kokemus työn sijainnittomuudesta.