Konfliktit apuna varhaiskasvatuksen nykytilan määrittelyssä : Varhaiskasvatuksen tavoitteiden ja arjen kokemusten ristiriita
Rantalainen, Linda (2023-04-25)
Rantalainen, Linda
25.04.2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023042538723
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023042538723
Tiivistelmä
Suomalainen varhaiskasvatus on ollut kiivaan julkisen keskustelun aiheena viimeisen viiden vuoden ajan, vuoden 2018 varhaiskasvatuslain uudistuksen jälkeen. Lakiuudistus vaatii vuodesta
2030 alkaen varhaiskasvatuksen opettajilta yliopistotasoisen koulutuksen ja sen toteuttamisesta
ollaan poikkeuksetta huolissaan, sillä nykyisellä koulutustahdilla riittävää määrää opettajia ei ole
mahdollista kouluttaa. Uudistuksen tavoitteena on parantaa erityisesti vahaiskasvatuksen pedagogista laatua. Varhaiskasvatuksen henkilöstöresurssipula on todellinen ja sen vaikutus varhaiskasvatuksen laatuun on ilmeinen. Tutkimukset osoittavat, että varhaiskasvatuksen henkilöstö
on erittäin kuormittunutta ja heidän työhyvinvointinsa on heikkoa. (Nislin ym. 2015). Vajaiden
henkilöstöresurssien ja henkilöstön kuormittumisen on todettu laskevan erityisesti varhaiskasvatuksen pedagogista laatua (Jennings ym. 2020; Nislin ym. 2015; Penttinen, 2020) ja aiheuttavan konflikteja (Pavlakis ym., 2011).
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää minkälaiseksi varhaiskasvatuksen ammattilaiset kokevat varhaiskasvatuksen nykytilan ja ilmeneekö varhaiskasvatuslain tavoitteiden ja arjen kokemusten välillä konflikteja. Konfliktien ymmärtäminen auttaa löytämään hallinnon ja julkisten
palveluiden kehittämistarpeita (Rossi, 2021). Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin ja aineistona oli varhaiskasvatuksen ammattilaisten kirjoittamat Instagram julkaisut, varhaiskasvatuksen ammattilaisille suunnatulta Instagram tililtä vuosilta 2021–2022. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysina, jonka keinoin esiinnousseista aiheista muodostettiin ala- ja
yläluokkia.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että varhaiskasvatuksen ammattilaiset kokivat varhaiskasvatuksen
arjen kuormittavana ja jopa kaoottisena. Tulokset kertoivat, että moni varhaiskasvatuksen ammattilainen harkitsi alanvaihtoa tai oli uudelleenkoulutuksessa. Suurimpana varhaiskasvatuksen
laatua heikentävänä tekijänä varhaiskasvatuksen ammattilaiset pitivät vajaita henkilöstöresursseja sekä riittämätöntä aikuisten suhdelukua lapsiin verraten lapsiryhmässä. Vajaat henkilöstöresurssit heikensivät erityisesti varhaiskasvatuksen pedagogista laatua ja lapsen yksilöllisten tarpeiden huomiointia. Julkaisujen kirjoittajien näkökulmasta varhaiskasvatus nähtiin työympäristönä negatiivisessa valossa. Varhaiskasvatuslain määrittelemät 10 tavoitetta eivät varhaiskasvatuksen ammattilaisten näkökulmasta päässeet toteutumaan. Tutkimustulokset osoittivat, että
varhaiskasvatuslain tavoitteiden ja arjen kokemusten välillä oli löydettävissä useita konflikteja
liittyen puutteellisiin henkilöstöresursseihin, alan vetovoimaisuuden laskuun ja varhaiskasvatuksen laatutekijöihin.
2030 alkaen varhaiskasvatuksen opettajilta yliopistotasoisen koulutuksen ja sen toteuttamisesta
ollaan poikkeuksetta huolissaan, sillä nykyisellä koulutustahdilla riittävää määrää opettajia ei ole
mahdollista kouluttaa. Uudistuksen tavoitteena on parantaa erityisesti vahaiskasvatuksen pedagogista laatua. Varhaiskasvatuksen henkilöstöresurssipula on todellinen ja sen vaikutus varhaiskasvatuksen laatuun on ilmeinen. Tutkimukset osoittavat, että varhaiskasvatuksen henkilöstö
on erittäin kuormittunutta ja heidän työhyvinvointinsa on heikkoa. (Nislin ym. 2015). Vajaiden
henkilöstöresurssien ja henkilöstön kuormittumisen on todettu laskevan erityisesti varhaiskasvatuksen pedagogista laatua (Jennings ym. 2020; Nislin ym. 2015; Penttinen, 2020) ja aiheuttavan konflikteja (Pavlakis ym., 2011).
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää minkälaiseksi varhaiskasvatuksen ammattilaiset kokevat varhaiskasvatuksen nykytilan ja ilmeneekö varhaiskasvatuslain tavoitteiden ja arjen kokemusten välillä konflikteja. Konfliktien ymmärtäminen auttaa löytämään hallinnon ja julkisten
palveluiden kehittämistarpeita (Rossi, 2021). Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin ja aineistona oli varhaiskasvatuksen ammattilaisten kirjoittamat Instagram julkaisut, varhaiskasvatuksen ammattilaisille suunnatulta Instagram tililtä vuosilta 2021–2022. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysina, jonka keinoin esiinnousseista aiheista muodostettiin ala- ja
yläluokkia.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että varhaiskasvatuksen ammattilaiset kokivat varhaiskasvatuksen
arjen kuormittavana ja jopa kaoottisena. Tulokset kertoivat, että moni varhaiskasvatuksen ammattilainen harkitsi alanvaihtoa tai oli uudelleenkoulutuksessa. Suurimpana varhaiskasvatuksen
laatua heikentävänä tekijänä varhaiskasvatuksen ammattilaiset pitivät vajaita henkilöstöresursseja sekä riittämätöntä aikuisten suhdelukua lapsiin verraten lapsiryhmässä. Vajaat henkilöstöresurssit heikensivät erityisesti varhaiskasvatuksen pedagogista laatua ja lapsen yksilöllisten tarpeiden huomiointia. Julkaisujen kirjoittajien näkökulmasta varhaiskasvatus nähtiin työympäristönä negatiivisessa valossa. Varhaiskasvatuslain määrittelemät 10 tavoitetta eivät varhaiskasvatuksen ammattilaisten näkökulmasta päässeet toteutumaan. Tutkimustulokset osoittivat, että
varhaiskasvatuslain tavoitteiden ja arjen kokemusten välillä oli löydettävissä useita konflikteja
liittyen puutteellisiin henkilöstöresursseihin, alan vetovoimaisuuden laskuun ja varhaiskasvatuksen laatutekijöihin.