”Kaikkea ei voida muuttaa pelkällä päiväkäskyllä” : muutosjohtamisen ambidekstria sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa
Huhtala, Ville Hermanni (2023-03-27)
Huhtala, Ville Hermanni
27.03.2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023032733288
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023032733288
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveydenhuollon muutokset ovat nyt erittäin ajankohtaisia. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toi vuoden 2023 alusta Suomeen 21 hyvinvointialuetta, jotka muuttavat palvelujärjestelmää myös tavoilla, joita kompleksisessa ympäristössä voidaan vain arvailla. Lisäksi väestön ikääntyminen ja palvelutarpeen kasvu haastaa organisaatioita muuttumaan, mutta samalla resurssit pyritään pitämään mahdollisimman kustannustehokkaina.
Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee ylhäältä alas suuntautuvan muutosjohtamisen ja itseorganisoituvan muutoksen ambidekstriaa (molemmat yhdessä) sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millainen on muutosjohtamisen ambidekstria ja miten se ilmenee ajankohtaisesti muutoksen kohteena olevan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa. Tutkielman empiirinen osuus edustaa välineellistä tapaustutkimusta ja siinä hyödynnetään mixed methods research -menetelmää. Tutkielman empiirisen osuuden aineisto on pääasiassa määrällinen, ja sen analysoimiseen hyödynnetään tilastollisia menetelmiä. Määrällistä aineistoa täydennetään kyselyn avoimilla kysymyksillä, jotka käsitellään laadullisen sisällönanalyysin avulla. Aineisto kerättiin verkkokyselyllä keväällä 2023, ja siihen vastasi 91 organisaation jäsentä.
Aikaisempien tutkimuksien valossa voidaan todeta, että sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksia usein johdetaan ylhäältä alas johtamisen kautta. Nykyajan muutokset saattavat kuitenkin vaatia ihmisläheisempää johtamistapaa, jossa korostuu osallistaminen, avoimuus, viestintä, arvostus ja läsnäolo. Tutkielman teoreettinen osuus muodostui ylhäältä alas suuntautuvien Kotterin (1996) ja Valpolan (2004) muutosjohtamisen mallien sekä itseorganisoituvan muutoksen pohjalle. Teoriaosuudesta muodostettiin synteesi, jolla pyrittiin vastaamaan tutkielman tavoitteeseen ”millainen on muutosjohtamisen ambidekstria”. Synteesin osa-alueiksi muodostui muutostarpeen määrittely, viestintä, osallistaminen, muutoskyky ja subjektiivisuus, itseohjautuvuus ja emergenssi, esihenkilöiden toiminta sekä onnistumiset, vakiinnuttaminen ja juurruttaminen. Synteesin osa-alueiden kautta tarkisteltiin myös kohdeorganisaatiota, jolla pyrittiin vastaamaan tutkielman tavoitteen toiseen osaan ”miten ambidekstria ilmenee kohdeorganisaatiossa”.
Tutkimustulosten mukaan Organisaatiossa X muutosta johdetaan pääasiassa ylhäältä alas muutosjohtamisella, johon on lisätty osallistavia menetelmiä. Kuitenkin organisaation jäsenet kokivat osallistamisen olevan näennäistä, eivätkä näin kokeneet aidosti voivansa vaikuttaa muutokseen. Synteesin osa-alueista kohdeorganisaatiossa muutosta edistävistä tekijöistä esiintyi viestintä ja esihenkilöiden toiminta. Lisäksi osa-alueista osittain esiintyivät muutostarpeen määrittely, osallistaminen, muutoskyky ja subjektiivisuus sekä onnistumiset, vakiinnuttaminen ja juurruttaminen. Itseohjautuvuuden ja emergenssin esiintyminen jäi vähäiseksi.
Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee ylhäältä alas suuntautuvan muutosjohtamisen ja itseorganisoituvan muutoksen ambidekstriaa (molemmat yhdessä) sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millainen on muutosjohtamisen ambidekstria ja miten se ilmenee ajankohtaisesti muutoksen kohteena olevan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa. Tutkielman empiirinen osuus edustaa välineellistä tapaustutkimusta ja siinä hyödynnetään mixed methods research -menetelmää. Tutkielman empiirisen osuuden aineisto on pääasiassa määrällinen, ja sen analysoimiseen hyödynnetään tilastollisia menetelmiä. Määrällistä aineistoa täydennetään kyselyn avoimilla kysymyksillä, jotka käsitellään laadullisen sisällönanalyysin avulla. Aineisto kerättiin verkkokyselyllä keväällä 2023, ja siihen vastasi 91 organisaation jäsentä.
Aikaisempien tutkimuksien valossa voidaan todeta, että sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksia usein johdetaan ylhäältä alas johtamisen kautta. Nykyajan muutokset saattavat kuitenkin vaatia ihmisläheisempää johtamistapaa, jossa korostuu osallistaminen, avoimuus, viestintä, arvostus ja läsnäolo. Tutkielman teoreettinen osuus muodostui ylhäältä alas suuntautuvien Kotterin (1996) ja Valpolan (2004) muutosjohtamisen mallien sekä itseorganisoituvan muutoksen pohjalle. Teoriaosuudesta muodostettiin synteesi, jolla pyrittiin vastaamaan tutkielman tavoitteeseen ”millainen on muutosjohtamisen ambidekstria”. Synteesin osa-alueiksi muodostui muutostarpeen määrittely, viestintä, osallistaminen, muutoskyky ja subjektiivisuus, itseohjautuvuus ja emergenssi, esihenkilöiden toiminta sekä onnistumiset, vakiinnuttaminen ja juurruttaminen. Synteesin osa-alueiden kautta tarkisteltiin myös kohdeorganisaatiota, jolla pyrittiin vastaamaan tutkielman tavoitteen toiseen osaan ”miten ambidekstria ilmenee kohdeorganisaatiossa”.
Tutkimustulosten mukaan Organisaatiossa X muutosta johdetaan pääasiassa ylhäältä alas muutosjohtamisella, johon on lisätty osallistavia menetelmiä. Kuitenkin organisaation jäsenet kokivat osallistamisen olevan näennäistä, eivätkä näin kokeneet aidosti voivansa vaikuttaa muutokseen. Synteesin osa-alueista kohdeorganisaatiossa muutosta edistävistä tekijöistä esiintyi viestintä ja esihenkilöiden toiminta. Lisäksi osa-alueista osittain esiintyivät muutostarpeen määrittely, osallistaminen, muutoskyky ja subjektiivisuus sekä onnistumiset, vakiinnuttaminen ja juurruttaminen. Itseohjautuvuuden ja emergenssin esiintyminen jäi vähäiseksi.