Yhdessä yössä etäjohtajaksi : Pandemia-ajan etäjohtaminen suomalaisessa mediassa
Toivonen, Minna (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041937619
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041937619
Tiivistelmä
Työelämä muuttui yllättäen maaliskuussa 2020 COVID-19-pandemian puhjettua. Maailmanlaa-juisesti pyrittiin siihen, että kontakteja olisi mahdollisimman vähän ja tällä keinolla saataisiin pandemia pysymään aisoissa. Myös Suomessa annettiin etätyösuositus ja suurin osa työstä, joka oli mahdollista tehdä työnantajan tilojen ulkopuolella, siirtyi koteihin. Laajamittainen etätyö pa-kotti myös esihenkilöt mukautumaan tilanteeseen ja etäjohtamisesta tuli tilanteen myötä yhä tavallisempaa. Vaikka etätyötä ja -johtamista tehtiin melko paljon jo ennen pandemiaa, antoi pandemia voimakkaan sysäyksen eteenpäin etätyön mahdollistamisessa. Joidenkin arvioiden mukaan pandemia on ollut suurin yksittäinen työelämää muuttanut asia.
Tämä tutkimus keskittyy pandemian aikaiseen etäjohtamiseen. Pandemia-aika antoi mahdolli-suuden tutkia etäjohtamista aikaisempaa laajemmin, kun johtamista täytyi yhtäkkiä toteuttaa totutusta poikkeavasti virtuaalisissa työympäristöissä ja sähköisten työkalujen avustuksella. Tässä tutkimuksessa pyritään luomaan käsitystä siitä, millaista etäjohtaminen on pandemian ai-kana ollut Suomessa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineistona käytettiin suomalaisissa medioissa COVID-19-pandemian aikana olleita etäjohtamista käsitteleviä artikkeleita. Näitä ar-tikkeleita tutkittiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin ja niistä pyrittiin löytämään ku-vauksia etäjohtamisesta.
Tutkimuksen tulosten perusteella etäjohtaminen vaikuttaisi olleen pandemia-aikana hyvin sa-mankaltaista kuin lähijohtaminenkin. Avuksi on kuitenkin tarvittu tietotekniikkaa mahdollista-maan viestintää ja yhteydenpitoa. Tämän lisäksi mm. luottamus ja tuki osoittautuivat tärkeiksi johtamisen ulottuvuuksiksi poikkeuksellisessa tilanteessa. Myös aiempi tutkimus on korostanut sähköisten työvälineiden merkitystä etäjohtamisessa ja toisaalta esimerkiksi luottamuksen ja viestinnän sekä työntekijän tukemisen merkitystä. Tutkimusaineistosta löytyi yhteys myös Van Wartin ja muiden kuuden etäjohtamiskompetenssin SEC-malliin, joten tuloksia peilataan myös siihen. Tulokset osoittavat myös, että etäjohtaminen nähdään sekä esihenkilöiden, että työnte-kijöiden näkökulmasta monin eri tavoin. Toiset työntekijät ovat kokeneet tilanteen helpotta-vaksi, kun esihenkilö ei ole koko ajan hengittämässä niskaan, mutta toiset olisivat kaivanneet enemmän esihenkilön tukea. Esihenkilöistä puolestaan osa piti johtamista etänä haasteellisena, koska ei ollut kasvokkaista lähikontaktia. Osa esihenkilöistä puolestaan koki johtamistyön hel-pommaksi, kun sähköinen kommunikaatio antoi aiempaa enemmän mahdollisuuksia pohtia rau-hassa, miten reagoida asioihin.
Tämä tutkimus keskittyy pandemian aikaiseen etäjohtamiseen. Pandemia-aika antoi mahdolli-suuden tutkia etäjohtamista aikaisempaa laajemmin, kun johtamista täytyi yhtäkkiä toteuttaa totutusta poikkeavasti virtuaalisissa työympäristöissä ja sähköisten työkalujen avustuksella. Tässä tutkimuksessa pyritään luomaan käsitystä siitä, millaista etäjohtaminen on pandemian ai-kana ollut Suomessa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineistona käytettiin suomalaisissa medioissa COVID-19-pandemian aikana olleita etäjohtamista käsitteleviä artikkeleita. Näitä ar-tikkeleita tutkittiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin ja niistä pyrittiin löytämään ku-vauksia etäjohtamisesta.
Tutkimuksen tulosten perusteella etäjohtaminen vaikuttaisi olleen pandemia-aikana hyvin sa-mankaltaista kuin lähijohtaminenkin. Avuksi on kuitenkin tarvittu tietotekniikkaa mahdollista-maan viestintää ja yhteydenpitoa. Tämän lisäksi mm. luottamus ja tuki osoittautuivat tärkeiksi johtamisen ulottuvuuksiksi poikkeuksellisessa tilanteessa. Myös aiempi tutkimus on korostanut sähköisten työvälineiden merkitystä etäjohtamisessa ja toisaalta esimerkiksi luottamuksen ja viestinnän sekä työntekijän tukemisen merkitystä. Tutkimusaineistosta löytyi yhteys myös Van Wartin ja muiden kuuden etäjohtamiskompetenssin SEC-malliin, joten tuloksia peilataan myös siihen. Tulokset osoittavat myös, että etäjohtaminen nähdään sekä esihenkilöiden, että työnte-kijöiden näkökulmasta monin eri tavoin. Toiset työntekijät ovat kokeneet tilanteen helpotta-vaksi, kun esihenkilö ei ole koko ajan hengittämässä niskaan, mutta toiset olisivat kaivanneet enemmän esihenkilön tukea. Esihenkilöistä puolestaan osa piti johtamista etänä haasteellisena, koska ei ollut kasvokkaista lähikontaktia. Osa esihenkilöistä puolestaan koki johtamistyön hel-pommaksi, kun sähköinen kommunikaatio antoi aiempaa enemmän mahdollisuuksia pohtia rau-hassa, miten reagoida asioihin.