Työhyvinvoinnin muodostuminen toimihenkilötyössä : Case Sandvik Mining and Construction Lahti

Abstract

Työhyvinvoinnin tutkimus on pääasiallisesti keskittynyt aiemmin uupumuksen tutkimiseen ja siihen, kuinka työn psykososiaaliset tekijät vaikuttavat yksilöiden työhyvinvointiin. Enenevissä määrin on kuitenkin alettu ymmärtämään työhyvinvoinnin positiivisten ilmiöiden tutkimisen merkitystä sekä sitä, että työhyvinvointi rakentuu muistakin seikoista kuin ainoastaan työssä koetuista vaatimuksista ja voimavaroista.

Organisaatioissa on havahduttu hyvinvoivan henkilöstön merkitykseen ja yhä useammat organisaatiot etsivät keinoja luoda hyvinvoivia työntekijöitä. Organisaation ponnisteluista huolimatta case-yrityksessä Sandvikilla havahduttiin 2022, että esikyselyn mukaan toimihenkilöt kokevat kuormitusta työssä. Tämä case-tutkimus vastaa kysymykseen; miksi Sandvikin toimihenkilötehtävissä toimivat työntekijät kokevat työn kuormitusta ja kuinka kuormitusta voitaisiin vähentää.

Tutkielma on jaettu teoriakatsaukseen ja empiiriseen osaan. Teoriaosuudessa käsitellään aiempaa kirjallisuutta sekä tutkimuksia liittyen työhyvinvointiin ja sen muodostumiseen. Tässä kirjallisuuskatsauksessa ensin esitellään työn vaatimuksia ja voimavaroja käsittelevä JDR-teoria. Tutkimuksessa työn vaatimukset ja voimavarat on jaoteltu edelleen työn sisältöön liittyviin, työn sosiaalisiin ja työn järjestelyihin liittyviin tekijöihin. Tällä jaottelulla pyritään paikantamaan, että case-yrityksen suurimpia voimavarojen ja vaatimusten lähteitä. Työn piirteiden esittelyn jälkeen viitekehystä laajennetaan koskemaan myös työn ulkopuolisia tekijöitä hyödyntämällä Hobfollin COR-teoriaa sekä teoriaan pohjautuvaa ten Brummelhuisin ja Bakkerin WHR-mallia. WHR-malli käsittelee JDR-teoriaa laajemmin työhyvinvoinnin syntymistä ottamalla huomioon työn vaatimusten sekä voimavarojen lisäksi vaatimukset ja voimavarat työn ulkopuolella.

Työhyvinvointi rakentuu voimavaroista ja vaatimuksista työssä sekä työn ulkopuolella. Tutkimuksessa havaittiin, että erityisesti sosiaalisissa tekijöissä on paljon voimavaratekijöitä, jotka edistävät hyvinvointia työssä. Lisäksi voimavaroiksi osoittautui erityisesti autonomia työssä sekä työolot. Suurimmat työn vaatimustekijät taas olivat liiallinen työmäärä ja työroolien epäselvyys. Muun elämän voimavaroja olivat erityisesti sosiaalinen tuki sekä erilaiset harrastusmahdollisuudet vapaa-ajalla. Vaatimustekijöitä työn ulkopuolella aiheuttivat erityisesti liiallinen työmäärä sekä ajan ja energian puute. Organisaatio voi pyrkiä edistämään toimihenkilöiden hyvinvointia vaikuttamalla työn vaatimustekijöihin sekä vahvistamalla henkilöiden voimavaroja työssä sekä vapaa-ajalla. Hyvinvoinnin edistämistoimenpiteitä suunniteltaessa sekä toteuttaessa kuitenkin tulisi ottaa huomioon avainvoimavarat, joilla on vaikutus siihen, kuinka yksilö suhtautuu näihin toimenpiteisiin.