Buying empty flights with public money : The legitimacy of publicly funding air traffic for regional development
Sainio, Eveliina (2023-04-05)
Sainio, Eveliina
05.04.2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023040535231
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023040535231
Tiivistelmä
Mediassa ja poliittisessa päätöksenteossa viitataan usein lentokentän ja lentoliikenteen merkitykseen aluetalouden kehityksen mahdollistajana ja vauhdittajana. Julkisten varojen käyttöä lentoliikenteen tukemiseen perustellaan juuri tällä yhteydellä, mutta tutkimustietoa aiheesta on kuitenkin saatavilla melko rajallisesti. Tämän tutkielman tarkoituksena on aiempaan tutkimukseen tutustumalla luoda yleiskatsaus lentokenttien ja lentoliikenteen yhteydestä aluetalouden kehitykseen. Tutkielmassa keskitytään arvioimaan, voidaanko yhteyttä pitää riittävän merkityksellisenä, jotta sillä voitaisiin oikeuttaa julkinen tuki lentoliikenteen hyväksi. Tutkielma pyrkii tuottamaan hyödyllistä tietoa aiheen jatkotutkimukselle, sekä päätöksenteolle alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
Aluetalouden kehitystä on tutkittu talousmaantieteen näkökulmasta laajasti, ja tämän aiemman tutkimuksen pohjalta muodostuu tämän tutkielman teoreettinen viitekehys. Tässä tutkielmassa käytetään aluetalouden kehitystä kuvaamaan neljää indikaattoria: työllisyyttä, väestömäärää, saavutettavuutta ja elinkeinorakenteen monipuolisuutta. Tutkielma toteutetaan systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka pohjalta saatua tietoa analysoidaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Kirjallisuuskatsauksesta oletetaan nousevan esiin teorian pohjalta valittuihin neljään aluetalouden indikaattoriin kohdistuvia lentokentän ja lentoliikenteen aiheuttamia vaikutuksia. Näin tutkimus siis joko vahvistaa lentokentän ja lentoliikenteen roolin aluetalouden kehityksen mahdollistajana ja vaikuttajana, tai vaihtoehtoisesti heikentää sitä, mikäli yhteyttä aluetalouden kehitystä mittaaviin indikaattoreihin ei pystytä osoittamaan.
Selkein yhteys kirjallisuuskatsauksessa nousee lentoliikenteen ja alueen työllisyyden välille. Lentoliikenteen lisääntyminen johtaa useissa testauksissa työllisyyden kasvuun ja työpaikkojen määrän lisääntymiseen. Myös väestömäärään, saavutettavuuteen ja elinkeinorakenteen monipuolisuuteen oli nähtävissä positiivisia vaikutuksia lentoliikenteen muutoksilla. Aiempi tutkimustieto tarjoaa todisteita lentoliikenteen julkisen tuen perusteluiksi, mutta on kuitenkin otettava huomioon aiemman tutkimuksen maantieteellinen keskittyminen Yhdysvaltoihin ja isompiin metropolialueisiin Euroopassa. Tulokset eivät ole sellaisinaan siirrettävissä ja sovellettavissa esimerkiksi Suomessa tai muualla Pohjoismaissa, joissa maantiede ja elinkeinorakenne lähtökohtaisestikin eroavat huomattavasti metropolialueista. Tämän tutkielman esiin nostamien jo löydettyjen vaikutusten pohjalta voidaan viedä lentoliikenteen vaikutusten tutkimusta pidemmälle alueilla, joilla etäisyydet ovat pitkiä ja taloudellisten keskittymien saavutettavuus hankalampaa. Empiirinen tilastotieteellinen lähestymistapa esimerkiksi Pohjoismaissa sijaitsevien lentokenttien ja alueiden osalta tarjoaisi uskottavampia lähtökohtia julkisen tuen perusteluille jatkossa.
Aluetalouden kehitystä on tutkittu talousmaantieteen näkökulmasta laajasti, ja tämän aiemman tutkimuksen pohjalta muodostuu tämän tutkielman teoreettinen viitekehys. Tässä tutkielmassa käytetään aluetalouden kehitystä kuvaamaan neljää indikaattoria: työllisyyttä, väestömäärää, saavutettavuutta ja elinkeinorakenteen monipuolisuutta. Tutkielma toteutetaan systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka pohjalta saatua tietoa analysoidaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Kirjallisuuskatsauksesta oletetaan nousevan esiin teorian pohjalta valittuihin neljään aluetalouden indikaattoriin kohdistuvia lentokentän ja lentoliikenteen aiheuttamia vaikutuksia. Näin tutkimus siis joko vahvistaa lentokentän ja lentoliikenteen roolin aluetalouden kehityksen mahdollistajana ja vaikuttajana, tai vaihtoehtoisesti heikentää sitä, mikäli yhteyttä aluetalouden kehitystä mittaaviin indikaattoreihin ei pystytä osoittamaan.
Selkein yhteys kirjallisuuskatsauksessa nousee lentoliikenteen ja alueen työllisyyden välille. Lentoliikenteen lisääntyminen johtaa useissa testauksissa työllisyyden kasvuun ja työpaikkojen määrän lisääntymiseen. Myös väestömäärään, saavutettavuuteen ja elinkeinorakenteen monipuolisuuteen oli nähtävissä positiivisia vaikutuksia lentoliikenteen muutoksilla. Aiempi tutkimustieto tarjoaa todisteita lentoliikenteen julkisen tuen perusteluiksi, mutta on kuitenkin otettava huomioon aiemman tutkimuksen maantieteellinen keskittyminen Yhdysvaltoihin ja isompiin metropolialueisiin Euroopassa. Tulokset eivät ole sellaisinaan siirrettävissä ja sovellettavissa esimerkiksi Suomessa tai muualla Pohjoismaissa, joissa maantiede ja elinkeinorakenne lähtökohtaisestikin eroavat huomattavasti metropolialueista. Tämän tutkielman esiin nostamien jo löydettyjen vaikutusten pohjalta voidaan viedä lentoliikenteen vaikutusten tutkimusta pidemmälle alueilla, joilla etäisyydet ovat pitkiä ja taloudellisten keskittymien saavutettavuus hankalampaa. Empiirinen tilastotieteellinen lähestymistapa esimerkiksi Pohjoismaissa sijaitsevien lentokenttien ja alueiden osalta tarjoaisi uskottavampia lähtökohtia julkisen tuen perusteluille jatkossa.