Organisaatioresilienssi kuntien varautumisessa - Kuntien varautuminen muuttuvassa toimintaympäristössä
Seppänen, Jenna-Riikka (2023-03-06)
06.03.2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023030629982
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023030629982
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tutkittiin organisaatioresilienssin keinoja vaikuttaa kuntien varautumiseen. Lähtökohdaksi muotoutui tutkijan työtehtävä Pudasjärven kaupungilla valmius- ja varautumissuunnitelmien parissa. Tutkielman tutkimuskysymyksinä ovat miten varautumisella voidaan lisätä kuntaorganisaation resilienssiä, millainen on resilientti kuntaorganisaatio ja millaista eri toimijoiden yhteistyötä kuntaorganisaation resilienssin lisääminen edellyttää.
Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa ovat organisaatioresilienssi, kunnat ja kriittiset toiminnot sekä varautuminen ja valmiussuunnittelu kunnissa. Ensimmäisessä luvussa avataan organisaatioresielinssin historiaa ja tutkimukseen liittyvät olennaiset piirteet teoriaan liittyen. Toisessa luvussa kerrotaan kuntien kriittisistä toiminnoista sekä avataan maanläheisesti eri skenaarioita viitaten niin paikallisista uhkamalleista kansallisiin kriiseihin. Kolmannessa luvussa perehdytään kuntien velvollisuuteen varautua sekä avataan yhteistyön merkitystä eri toimijoiden välillä.
Tutkimusmenetelmänä oli laadullinen, puolistrukturoitu haastattelu, jossa haastattelukysymykset muodostettiin teemoittain tutkimuskysymysten alle. Teemat muodostuivat kolmesta tutkimuskysymyksestä. Kysymykset lähetettiin haastateltaville ennakkoon tutustuttavaksi. Haastatteluihin osallistui 12 valmius- ja varautumissuunnittelun parissa valtionhallinnosta kuntasektoriin työskenteleviä viranomaisia.
Tutkimustulosten osalta voidaan todeta, että resilientti kuntaorganisaatio on oikein asennoi-tunut, varaa riittävät resurssit sekä ottaa huomioon varautumisessaan elintärkeät toiminnot, alueelliset ja paikalliset riskit sekä muistuttaa kuntalaisia omatoimisesta varautumisesta. Eri toimijoiden välinen yhteistyö on myös yksi merkittävimmistä keinoista lisätä resilienssiä kuntien toimintaan varautumisen kontekstissa.
Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa ovat organisaatioresilienssi, kunnat ja kriittiset toiminnot sekä varautuminen ja valmiussuunnittelu kunnissa. Ensimmäisessä luvussa avataan organisaatioresielinssin historiaa ja tutkimukseen liittyvät olennaiset piirteet teoriaan liittyen. Toisessa luvussa kerrotaan kuntien kriittisistä toiminnoista sekä avataan maanläheisesti eri skenaarioita viitaten niin paikallisista uhkamalleista kansallisiin kriiseihin. Kolmannessa luvussa perehdytään kuntien velvollisuuteen varautua sekä avataan yhteistyön merkitystä eri toimijoiden välillä.
Tutkimusmenetelmänä oli laadullinen, puolistrukturoitu haastattelu, jossa haastattelukysymykset muodostettiin teemoittain tutkimuskysymysten alle. Teemat muodostuivat kolmesta tutkimuskysymyksestä. Kysymykset lähetettiin haastateltaville ennakkoon tutustuttavaksi. Haastatteluihin osallistui 12 valmius- ja varautumissuunnittelun parissa valtionhallinnosta kuntasektoriin työskenteleviä viranomaisia.
Tutkimustulosten osalta voidaan todeta, että resilientti kuntaorganisaatio on oikein asennoi-tunut, varaa riittävät resurssit sekä ottaa huomioon varautumisessaan elintärkeät toiminnot, alueelliset ja paikalliset riskit sekä muistuttaa kuntalaisia omatoimisesta varautumisesta. Eri toimijoiden välinen yhteistyö on myös yksi merkittävimmistä keinoista lisätä resilienssiä kuntien toimintaan varautumisen kontekstissa.