Valmentajan käsityksiä roolistaan hyvinvoinnin edistäjänä
Vuorenmaa, Ella (2023)
Vuorenmaa, Ella
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023020325659
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023020325659
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisena juniorivalmentajat kokevat roolinsa valmentamiensa lasten ja nuorten elämässä sekä heidän hyvinvointinsa edistämisessä. Lasten ja nuorten hyvinvointi ja sen edistäminen on koko yhteiskuntaa koskettava asia, sillä pohja tulevaisuuden aikuisten hyvinvoinnille luodaan jo varhain. Lasten ja nuorten kokonaisvaltainen hyvinvointi rakentuu fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tasapainosta, jonka toteutumiseen vaikuttavat lukuisat eri tekijät. Vaikka lainmukainen päävastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä on kunnilla, tarvitaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi myös sektorirajat ylittävää yhteistyötä.
Osana kolmatta sektoria toimivilla urheiluseuroilla on merkittävä yhteiskunnallinen rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistyössä. Urheiluseuroissa toimii lukuisia vapaaehtoisia valmentajia, ja nykypäivänä myös kasvavissa määrin palkattuja päätoimisia valmentajia. Lasten ja nuorten parissa toimivat juniorivalmentajat kohtaavat valmennettaviansa parhaimmillaan useita tunteja viikossa. Tässä tutkielmassa lasten ja nuorten hyvinvointiin ja sen edistämisen kontekstiin paneudutaan vaasalaisessa urheiluseurassa toimivien juniorivalmentajien omien ajatusten ja kokemusten kautta. Vaikka juniorivalmentajan rooli lasten ja nuorten elämässä voi olla hyvinkin suuri, sitä ei ole vielä paljonkaan tutkittu etenkään valmentajien omien kokemusten pohjalta.
Tutkimuskysymyksiä muotoutui yhteensä kolme: 1. Miten lasten ja nuorten urheiluharrastus lisää hyvinvointia? 2. Millaisena juniorivalmentajat kokevat oman roolinsa nyt ja tulevaisuudessa? 3. Millaisena juniorivalmentajat näkevät tulevaisuuden valmennustyön kehityskohteet? Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuudesta ja sen taus- talla vaikuttavista hyvinvoinnin teorioista, sekä kolmannesta sektorista ja sen merkityksestä yhteiskunnassa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Tutkielman empiirinen osuus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkielma on toteutettu toimeksiantona Vaasan Palloseuran tukisäätiölle, ja aineistonkeruu toteutettiin haastattelemalla yhteensä kymmentä Vaasan Palloseuran Juniorit ry:n valmentajaa. Kerätty aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä hyödyntäen.
Tuloksista ilmenee, että valmentajat kokevat roolinsa valmennettavien lasten ja nuorten elämässä merkityksellisenä. Tulevaisuudessa valmentajan roolin merkitys saattaa olla yhä nykyistä suurempi. Urheiluharrastuksen merkitys lasten ja nuorten kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille nähtiin etenkin nyky-yhteiskunnassa tärkeänä. Erityisen tärkeäksi nousi eri tahojen, kuten juniorivalmentajien ja opettajien välisen yhteistyön lisääminen. Toinen huomionarvoinen asia oli valmentajien kokema huoli lasten ja nuorten tulevaisuuden hyvinvoinnista. Huolta koettiin etenkin lasten ja nuorten yhä laskevista liikuntamääristä, harrastuskustannusten noususta ja siitä aiheutuvasta eriarvoistumisesta sekä lasten ja nuorten loppuunpalamisesta.
Osana kolmatta sektoria toimivilla urheiluseuroilla on merkittävä yhteiskunnallinen rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistyössä. Urheiluseuroissa toimii lukuisia vapaaehtoisia valmentajia, ja nykypäivänä myös kasvavissa määrin palkattuja päätoimisia valmentajia. Lasten ja nuorten parissa toimivat juniorivalmentajat kohtaavat valmennettaviansa parhaimmillaan useita tunteja viikossa. Tässä tutkielmassa lasten ja nuorten hyvinvointiin ja sen edistämisen kontekstiin paneudutaan vaasalaisessa urheiluseurassa toimivien juniorivalmentajien omien ajatusten ja kokemusten kautta. Vaikka juniorivalmentajan rooli lasten ja nuorten elämässä voi olla hyvinkin suuri, sitä ei ole vielä paljonkaan tutkittu etenkään valmentajien omien kokemusten pohjalta.
Tutkimuskysymyksiä muotoutui yhteensä kolme: 1. Miten lasten ja nuorten urheiluharrastus lisää hyvinvointia? 2. Millaisena juniorivalmentajat kokevat oman roolinsa nyt ja tulevaisuudessa? 3. Millaisena juniorivalmentajat näkevät tulevaisuuden valmennustyön kehityskohteet? Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuudesta ja sen taus- talla vaikuttavista hyvinvoinnin teorioista, sekä kolmannesta sektorista ja sen merkityksestä yhteiskunnassa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Tutkielman empiirinen osuus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkielma on toteutettu toimeksiantona Vaasan Palloseuran tukisäätiölle, ja aineistonkeruu toteutettiin haastattelemalla yhteensä kymmentä Vaasan Palloseuran Juniorit ry:n valmentajaa. Kerätty aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä hyödyntäen.
Tuloksista ilmenee, että valmentajat kokevat roolinsa valmennettavien lasten ja nuorten elämässä merkityksellisenä. Tulevaisuudessa valmentajan roolin merkitys saattaa olla yhä nykyistä suurempi. Urheiluharrastuksen merkitys lasten ja nuorten kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille nähtiin etenkin nyky-yhteiskunnassa tärkeänä. Erityisen tärkeäksi nousi eri tahojen, kuten juniorivalmentajien ja opettajien välisen yhteistyön lisääminen. Toinen huomionarvoinen asia oli valmentajien kokema huoli lasten ja nuorten tulevaisuuden hyvinvoinnista. Huolta koettiin etenkin lasten ja nuorten yhä laskevista liikuntamääristä, harrastuskustannusten noususta ja siitä aiheutuvasta eriarvoistumisesta sekä lasten ja nuorten loppuunpalamisesta.