”Maaseutu on hyötynyt enemmän koronasta kuin poliitikoista” : Kamppailu maaseudun merkityksistä suomalaisissa uutismedioissa vuosina 2016 ja 2021
Tuohiluoma, Aino (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301205008
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301205008
Tiivistelmä
Koronapandemian aikana kiinnostus maaseutua kohtaan on kasvanut. Ihmiset alkoivat kaivata luontoa ja tilaa, ja lisäksi etätyö on mahdollistanut työnteon paikkariippumattomasti. Pandemiaa edeltävänä aikana suomalaisen maaseudun arkea ovat kuitenkin varjostaneet väestökato, palveluiden ja työpaikkojen väheneminen sekä pitkät etäisyydet.
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, millaista merkitysten kamppailua maaseudusta käydään uutismedioissa ennen koronapandemiaa sekä sen aikana. Tutkimuksen aineisto koostuu 103 journalistisesta jutusta, 216 kuvasta ja 3 videosta, jotka ovat Helsingin Sanomista, Ylestä ja Satakunnan Kansasta vuosilta 2016 ja 2021. Tutkimusmenetelmänä on kehysanalyysi, joka soveltuu etenkin journalististen tekstien ja laajojen aineistojen tarkasteluun.
Tutkimuksen teoria koostuu hegemoniasta ja diskurssiteoriasta. Hegemonialla tarkoitetaan jonkin ajattelutavan ylivaltaa, joka muodostuu jopa tiedostamatta, mutta järjestelmällisesti yhteiskunnan eri alueilla, kuten mediassa. Diskurssiteorian mukaan hegemonia perustuu jatkuvalle kamppailulle. Tärkeä rooli hegemonian luomisessa on medialla, jolla on valtaa vaikuttaa julkiseen keskusteluun ja ihmisten mielipiteisiin.
Tutkimuksessa havaittiin kolme hallitsevaa kehystä, jotka ovat taantumisen kehys, kehittämisen ja mahdollisuuden kehys sekä vastakkainasettelun kehys. Kehysten painotus vaihteli vertailuvuosien ja uutismedioiden välillä. Vuonna 2016 taantumisen ja vastakkainasettelun kehykset olivat hallitsevia Helsingin Sanomissa, Ylellä kehykset jakautuivat puolestaan tasaisemmin ja Satakunnan Kansassa kehittämisen ja mahdollisuuden kehys nousi toistuvimmaksi. Vuonna 2021 medioissa on edelleen esillä taantuva maaseutu, mutta kehittämisen ja mahdollisuuden kehys sai enemmän jalansijaa. Uutiset liittyivät usein esimerkiksi kasvaneeseen muuttoliikkeeseen maaseudulle koronapandemian ja etätyön myötä.
Tutkimuksessa todettiin, että maaseudun merkityskamppailu näyttäytyy aineistossa ristiriitaisena artikulaationa maaseudusta, vaikka toisaalta se ilmentää maaseudun monimuotoisuutta. Maaseudun merkityksistä kamppaillaan mediassa maaseudun asukkaiden, tutkijoiden, asiantuntijoiden, toimittajien ja kansanedustajien näkökulmasta. Vuonna 2021 hegemoninen kamppailu on yltynyt, sillä koronapandemia on tuonut maaseutupuheeseen uusia näkökulmia. Voidaan pohtia, mihin suuntaan merkityskamppailu kehittyy, kun koronapandemiasta on tullut enemmän ja vähemmän osa ihmisten normaalia arkea.
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, millaista merkitysten kamppailua maaseudusta käydään uutismedioissa ennen koronapandemiaa sekä sen aikana. Tutkimuksen aineisto koostuu 103 journalistisesta jutusta, 216 kuvasta ja 3 videosta, jotka ovat Helsingin Sanomista, Ylestä ja Satakunnan Kansasta vuosilta 2016 ja 2021. Tutkimusmenetelmänä on kehysanalyysi, joka soveltuu etenkin journalististen tekstien ja laajojen aineistojen tarkasteluun.
Tutkimuksen teoria koostuu hegemoniasta ja diskurssiteoriasta. Hegemonialla tarkoitetaan jonkin ajattelutavan ylivaltaa, joka muodostuu jopa tiedostamatta, mutta järjestelmällisesti yhteiskunnan eri alueilla, kuten mediassa. Diskurssiteorian mukaan hegemonia perustuu jatkuvalle kamppailulle. Tärkeä rooli hegemonian luomisessa on medialla, jolla on valtaa vaikuttaa julkiseen keskusteluun ja ihmisten mielipiteisiin.
Tutkimuksessa havaittiin kolme hallitsevaa kehystä, jotka ovat taantumisen kehys, kehittämisen ja mahdollisuuden kehys sekä vastakkainasettelun kehys. Kehysten painotus vaihteli vertailuvuosien ja uutismedioiden välillä. Vuonna 2016 taantumisen ja vastakkainasettelun kehykset olivat hallitsevia Helsingin Sanomissa, Ylellä kehykset jakautuivat puolestaan tasaisemmin ja Satakunnan Kansassa kehittämisen ja mahdollisuuden kehys nousi toistuvimmaksi. Vuonna 2021 medioissa on edelleen esillä taantuva maaseutu, mutta kehittämisen ja mahdollisuuden kehys sai enemmän jalansijaa. Uutiset liittyivät usein esimerkiksi kasvaneeseen muuttoliikkeeseen maaseudulle koronapandemian ja etätyön myötä.
Tutkimuksessa todettiin, että maaseudun merkityskamppailu näyttäytyy aineistossa ristiriitaisena artikulaationa maaseudusta, vaikka toisaalta se ilmentää maaseudun monimuotoisuutta. Maaseudun merkityksistä kamppaillaan mediassa maaseudun asukkaiden, tutkijoiden, asiantuntijoiden, toimittajien ja kansanedustajien näkökulmasta. Vuonna 2021 hegemoninen kamppailu on yltynyt, sillä koronapandemia on tuonut maaseutupuheeseen uusia näkökulmia. Voidaan pohtia, mihin suuntaan merkityskamppailu kehittyy, kun koronapandemiasta on tullut enemmän ja vähemmän osa ihmisten normaalia arkea.