Kiertotalous julkisen sektorin hankinnoissa
Ylikärppä, Emilia (2023-01-24)
Ylikärppä, Emilia
24.01.2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301245476
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301245476
Tiivistelmä
Tämän hetken tuotanto- ja kulutustottumukset ovat ympäristölle kestämättömiä. Yhtenä ratkaisuna kestämättömien tuotanto- ja kulutustottumusten päihittämiseen pidetään kiertotaloutta, jonka avulla voidaan samanaikaisesti myös mahdollistaa talouskasvu sekä tehokas resurssien hyödyntäminen. Talousmallin muuttaminen lineaaritaloudesta kiertotaloudeksi vaatii kuitenkin toimenpiteitä kaikilta yhteiskunnan sektoreilta. Suuren ostovoiman omaava julkinen sektori nähdään yhtenä avaintoimijoista, joka voi omilla hankinnoillaan edistää kiertotalouden toteutumista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten kiertotalouden toteutumista julkisen sektorin hankinnoissa voitaisiin edistää.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu kiertotaloutta, julkisia hankintoja sekä toimijoiden välistä yhteistyötä käsittelevän aiempaan tutkimukseen sekä kirjallisuuteen. Alholan ja muiden (2019) tutkimusta kiertotalouden neljästä lähestymistavasta julkisen sektorin hankinnoissa hyödynnettiin tutkimuksen analyysivaiheessa hankintojen tarkastelussa. Viitekehyksen tarkoituksena on antaa ymmärrystä kiertotaloudesta, julkisen sektorin hankintaprosessista ja sääntelystä sen taustalla sekä julkisissa hankinnoissa hyödynnettävästä yhteistyöstä.
Tutkimuksella pyrittiin selvittämään, millaisia kiertotaloutta edistäviä kriteerejä suomalaisten kaupunkien toteuttamille hankinnoille oli asetettu ja miten asetetut kriteerit toteutuivat. Lisäksi tutkimuksella pyrittiin selvittämään sitä, millainen merkitys eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä on kiertotalouden toteutumiselle julkisissa hankinnoissa. Tutkimuksen kohteena oli kuusi suomalaisten kaupunkien toteuttamaa hankintaa, jotka liittyvät rakentamiseen, infraan tai liikkumiseen. Tutkimus on tehty kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, jonka aineistona on käytetty internetistä löytyviä dokumentteja. Dokumenttien analysointi on tehty teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulokset olivat pääosin yhteneväiset teoreettisen viitekehyksen kanssa. Tutkimuksen keskeisistä tuloksista selvisi, että julkisen sektorin hankkijan asettamilla hankintakriteereillä on suuri merkitys kiertotalouden toteutumisen kannalta. Tutkimuksen kohteena olleille hankinnoille asetetut kiertotaloutta tukevat kriteerit toteutuivat ja tarjoajilla oli hyvät valmiudet tarjota kriteerit täyttäviä ratkaisuja. Tutkimuksen havainnoissa korostui toimijoiden välisen yhteistyön merkitys. Yhteistyön avulla voidaan saavuttaa uusia innovaatioita, liiketoimintamalleja sekä rahallista säästöä. Yritysten kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi uusia ideoita voi saada esimerkiksi oppilaitosten, kaupungin asukkaiden ja asiantuntijoiden kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Yhteistyön toteuttaminen vaatii hankkijalta paljon resursseja, mutta yhteistyön avulla saavutetut tulokset ja hankinnoista kerätty tieto ovat usein sovellettavissa myös tuleviin hankintoihin.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu kiertotaloutta, julkisia hankintoja sekä toimijoiden välistä yhteistyötä käsittelevän aiempaan tutkimukseen sekä kirjallisuuteen. Alholan ja muiden (2019) tutkimusta kiertotalouden neljästä lähestymistavasta julkisen sektorin hankinnoissa hyödynnettiin tutkimuksen analyysivaiheessa hankintojen tarkastelussa. Viitekehyksen tarkoituksena on antaa ymmärrystä kiertotaloudesta, julkisen sektorin hankintaprosessista ja sääntelystä sen taustalla sekä julkisissa hankinnoissa hyödynnettävästä yhteistyöstä.
Tutkimuksella pyrittiin selvittämään, millaisia kiertotaloutta edistäviä kriteerejä suomalaisten kaupunkien toteuttamille hankinnoille oli asetettu ja miten asetetut kriteerit toteutuivat. Lisäksi tutkimuksella pyrittiin selvittämään sitä, millainen merkitys eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä on kiertotalouden toteutumiselle julkisissa hankinnoissa. Tutkimuksen kohteena oli kuusi suomalaisten kaupunkien toteuttamaa hankintaa, jotka liittyvät rakentamiseen, infraan tai liikkumiseen. Tutkimus on tehty kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, jonka aineistona on käytetty internetistä löytyviä dokumentteja. Dokumenttien analysointi on tehty teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulokset olivat pääosin yhteneväiset teoreettisen viitekehyksen kanssa. Tutkimuksen keskeisistä tuloksista selvisi, että julkisen sektorin hankkijan asettamilla hankintakriteereillä on suuri merkitys kiertotalouden toteutumisen kannalta. Tutkimuksen kohteena olleille hankinnoille asetetut kiertotaloutta tukevat kriteerit toteutuivat ja tarjoajilla oli hyvät valmiudet tarjota kriteerit täyttäviä ratkaisuja. Tutkimuksen havainnoissa korostui toimijoiden välisen yhteistyön merkitys. Yhteistyön avulla voidaan saavuttaa uusia innovaatioita, liiketoimintamalleja sekä rahallista säästöä. Yritysten kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi uusia ideoita voi saada esimerkiksi oppilaitosten, kaupungin asukkaiden ja asiantuntijoiden kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Yhteistyön toteuttaminen vaatii hankkijalta paljon resursseja, mutta yhteistyön avulla saavutetut tulokset ja hankinnoista kerätty tieto ovat usein sovellettavissa myös tuleviin hankintoihin.