Osaamisen johtamisen vaikutus organisaation tuloksellisuuteen
Nisula, Elena (2023-01-05)
Nisula, Elena
05.01.2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301051670
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301051670
Tiivistelmä
Osaamista pidetään organisaation tärkeimpänä voimavarana ja erottautumistekijänä. Ainutlaatuisen osaamisen avulla organisaatio voi menestyä toimialallaan muita paremmin. Jotta kaikki organisaatiossa oleva osaaminen saadaan valjastettua käyttöön ja hyödynnettyä tehokkaasti, tarvitaan osaamisen johtamista. Osaamisen johtamisen avulla luodaan, varastoidaan ja hyödynnetään jo olemassa olevaa sekä täysin uutta osaamista. Tulevaisuuden muuttuvilla työskentelytavoilla ja muuttuvalla työelämäkentällä osaamisen johtaminen ja sen organisaatiossa toimivat menetelmät korostuvat entisestään.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko osaamisen johtamisen menetelmillä vaikutusta organisaation tuloksellisuuteen. Tuloksellisuutta käsitellään niin taloudellisesta kuin henkilöstöjohtamisen näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta osasta, joista toinen keskittyy henkilöstöjohtamiseen ja tuloksellisuuteen ja toinen osaamisen johtamisen kenttään.
Tutkimuksen aineisto on osa kansainvälistä Cranet-tutkimusprojektia, jota on organisoitu Cranfieldin yliopistossa Isossa-Britanniassa vuodesta 1989. Vuodesta 2020 tutkimusprojektia on organisoitu Pennsylvanian yliopistossa. Tutkimusaineistona on käytetty osaa vuoden 2021 tutkimuskierroksen Suomen aineistoa. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena ja siihen vastasi
127 Suomalaista organisaatiota. Aineiston analyysi tehtiin korrelaatio- ja regressioanalyysin keinoin.
Tutkimustulosten mukaan osaamisen johtamisen menetelmillä on positiivinen yhteys erityisesti
organisaation taloudelliseen tuloksellisuuteen. Osaamisen johtamisen menetelmien yhteys henkilöstöjohtamisen tuloksellisuuteen jäi heikommaksi. Erityisesti taloudelliseen tuloksellisuuteen vaikuttivat työssä oppimisen ja kehittämisohjelmien kokonaisuuksiin kuuluvat osaamisen johtamisen menetelmät. Kokonaisuudessaan yhteys osaamisen johtamisen ja tuloksellisuuden välillä jäi kuitenkin melko pieneksi. Tämä on odotettu tutkimustulos, sillä organisaation tuloksellisuus on moniulotteinen ja koostuu monesta yksittäisestä eri tekijästä. Ei ole mielekästä odottaa, että osaamisen johtaminen selittäisi suurimman osan tuloksellisuudesta. Nämä tutkimustulokset voivat olla organisaatioille hyödyllisiä miettiessä osaamisen johtamisen menetelmävalikoimaa ja ylipäätään silloin, kun organisaatio harkitsee osaamisen johtamisen menetelmien käyttöönottoa organisaatiossa.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko osaamisen johtamisen menetelmillä vaikutusta organisaation tuloksellisuuteen. Tuloksellisuutta käsitellään niin taloudellisesta kuin henkilöstöjohtamisen näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta osasta, joista toinen keskittyy henkilöstöjohtamiseen ja tuloksellisuuteen ja toinen osaamisen johtamisen kenttään.
Tutkimuksen aineisto on osa kansainvälistä Cranet-tutkimusprojektia, jota on organisoitu Cranfieldin yliopistossa Isossa-Britanniassa vuodesta 1989. Vuodesta 2020 tutkimusprojektia on organisoitu Pennsylvanian yliopistossa. Tutkimusaineistona on käytetty osaa vuoden 2021 tutkimuskierroksen Suomen aineistoa. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena ja siihen vastasi
127 Suomalaista organisaatiota. Aineiston analyysi tehtiin korrelaatio- ja regressioanalyysin keinoin.
Tutkimustulosten mukaan osaamisen johtamisen menetelmillä on positiivinen yhteys erityisesti
organisaation taloudelliseen tuloksellisuuteen. Osaamisen johtamisen menetelmien yhteys henkilöstöjohtamisen tuloksellisuuteen jäi heikommaksi. Erityisesti taloudelliseen tuloksellisuuteen vaikuttivat työssä oppimisen ja kehittämisohjelmien kokonaisuuksiin kuuluvat osaamisen johtamisen menetelmät. Kokonaisuudessaan yhteys osaamisen johtamisen ja tuloksellisuuden välillä jäi kuitenkin melko pieneksi. Tämä on odotettu tutkimustulos, sillä organisaation tuloksellisuus on moniulotteinen ja koostuu monesta yksittäisestä eri tekijästä. Ei ole mielekästä odottaa, että osaamisen johtaminen selittäisi suurimman osan tuloksellisuudesta. Nämä tutkimustulokset voivat olla organisaatioille hyödyllisiä miettiessä osaamisen johtamisen menetelmävalikoimaa ja ylipäätään silloin, kun organisaatio harkitsee osaamisen johtamisen menetelmien käyttöönottoa organisaatiossa.