Oikaisuerät arvonlisäverotuksessa
Komeri, Aurora (2023-01-18)
18.01.2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301183475
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301183475
Tiivistelmä
Arvonlisäveron suorittamisvelvollisuus syntyy lähtökohtaisesti suoriteperusteen mukaan. Tästä johtuen verovelvolliselle saattaa syntyä arvonlisäveron suorittamisvelvollisuus jo ennen kuin tämä saa vastiketta myynnistä ostajalta. Arvonlisäveron perusteessa ja samalla arvonlisäveron määrässä saattaa kuitenkin tapahtua muutoksia vielä alkuperäisen arvonlisäveron tilityksen jälkeen. Tällaisessa tilanteessa veron perustetta saadaan oikaista oikean suuruiseksi, jolloin myös suoritettavan arvonlisäveron määrä muuttuu. Veron perustetta muutetaan vähentämällä siitä oikaisueriä.
Oikaisueristä säädetään arvonlisäverolain 78 §:ssä, jonka mukaan veron perusteesta saadaan vähentää neljänlaisia oikaisueriä. Oikaisueriin lukeutuvat mukaan verollista myyntiä koskevat vuosi- ja vaihtoalennukset, osto- ja myyntihyvitykset, ylijäämänpalautukset sekä muut sellaiset oikaisuerät, verollista myyntiä koskevan sopimuksen mitätöinnin, peruutuksen tai purkamisen johdosta annetut oikaisuerät, verollista myyntiä koskevat luottotappiot sekä palautetuista pakkauksista ja kuljetustarvikkeista suoritetut korvaukset. Vastaavasti verovelvolliselle ostajalle syntyy ostovähennyksen oikaisuvelvoite, josta säädetään arvonlisäverolain 118 §:ssä. Ostajan oikaisuvelvoite ei koske luottotappioita.
Tässä pro gradu -tutkielmassa on perehdytty oikaisueriin liittyvään arvonlisäverokohteluun tarkemmin. Tutkielmassa on selvitetty minkälaisen oikaisuerän saa vähentää veron perusteesta. Lisäksi tutkielmassa on selvitetty milloin ja kenelle oikaisuerän vähennysoikeus tai vastaavasti oikaisuvelvoite syntyy.
Tutkimus on toteutettu oikeusdogmaattisena tutkimuksena ja lähteinä on käytetty arvonlisäverolakia, lainvalmisteluaineistoa, oikeuskäytäntöä, Verohallinnon ohjeita sekä oikeuskirjallisuutta. Tutkielman pääpainotus on arvonlisäverolain tarkastelussa ja tutkielma on rajattu koskemaan Suomen sisäisiä myyntitapahtumia. Tutkielmassa huomioidaan myös arvonlisäverotuksen eurooppaoikeudellinen luonne, sillä arvonlisäverotus on yhdenmukaistettua Euroopan unionissa. Tutkielmassa käsitellään arvonlisäverolain rinnalla myös arvonlisäverodirektiiviä. Lisäksi tutkielmassa käsitellään kansallisen oikeuskäytännön ohella myös Euroopan unionin tuomioistuimen antamia ratkaisuja.
Oikaisuerät arvonlisäverotuksessa on aihealueena laaja. Voidaan kuitenkin todeta, että vähennyskelpoisuuden kannalta merkittäviksi tekijöiksi osoittautuvat etenkin oikaisuerän oikeudellinen luonne sekä arvonlisäverotuksen perusperiaate siitä, että arvonlisäveron tulee vastata sitä määrää, jonka verovelvollinen on tosiasiassa tavaran tai palvelun ostajalta saanut. Oikaisuerillä edistetään arvonlisäverotuksen neutraalisuuden toteutumista sekä tuetaan arvonlisäverotuksen kulutusverotuksellista luonnetta.
Oikaisueristä säädetään arvonlisäverolain 78 §:ssä, jonka mukaan veron perusteesta saadaan vähentää neljänlaisia oikaisueriä. Oikaisueriin lukeutuvat mukaan verollista myyntiä koskevat vuosi- ja vaihtoalennukset, osto- ja myyntihyvitykset, ylijäämänpalautukset sekä muut sellaiset oikaisuerät, verollista myyntiä koskevan sopimuksen mitätöinnin, peruutuksen tai purkamisen johdosta annetut oikaisuerät, verollista myyntiä koskevat luottotappiot sekä palautetuista pakkauksista ja kuljetustarvikkeista suoritetut korvaukset. Vastaavasti verovelvolliselle ostajalle syntyy ostovähennyksen oikaisuvelvoite, josta säädetään arvonlisäverolain 118 §:ssä. Ostajan oikaisuvelvoite ei koske luottotappioita.
Tässä pro gradu -tutkielmassa on perehdytty oikaisueriin liittyvään arvonlisäverokohteluun tarkemmin. Tutkielmassa on selvitetty minkälaisen oikaisuerän saa vähentää veron perusteesta. Lisäksi tutkielmassa on selvitetty milloin ja kenelle oikaisuerän vähennysoikeus tai vastaavasti oikaisuvelvoite syntyy.
Tutkimus on toteutettu oikeusdogmaattisena tutkimuksena ja lähteinä on käytetty arvonlisäverolakia, lainvalmisteluaineistoa, oikeuskäytäntöä, Verohallinnon ohjeita sekä oikeuskirjallisuutta. Tutkielman pääpainotus on arvonlisäverolain tarkastelussa ja tutkielma on rajattu koskemaan Suomen sisäisiä myyntitapahtumia. Tutkielmassa huomioidaan myös arvonlisäverotuksen eurooppaoikeudellinen luonne, sillä arvonlisäverotus on yhdenmukaistettua Euroopan unionissa. Tutkielmassa käsitellään arvonlisäverolain rinnalla myös arvonlisäverodirektiiviä. Lisäksi tutkielmassa käsitellään kansallisen oikeuskäytännön ohella myös Euroopan unionin tuomioistuimen antamia ratkaisuja.
Oikaisuerät arvonlisäverotuksessa on aihealueena laaja. Voidaan kuitenkin todeta, että vähennyskelpoisuuden kannalta merkittäviksi tekijöiksi osoittautuvat etenkin oikaisuerän oikeudellinen luonne sekä arvonlisäverotuksen perusperiaate siitä, että arvonlisäveron tulee vastata sitä määrää, jonka verovelvollinen on tosiasiassa tavaran tai palvelun ostajalta saanut. Oikaisuerillä edistetään arvonlisäverotuksen neutraalisuuden toteutumista sekä tuetaan arvonlisäverotuksen kulutusverotuksellista luonnetta.