Yhteiskuntavastuuraportoinnin yhteys tukku- ja vähittäiskaupan kannattavuuteen
Valtonen, Niklas Simon Valtteri (2022-12-01)
Valtonen, Niklas Simon Valtteri
01.12.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022120168746
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022120168746
Tiivistelmä
Ilmastonmuutos on ollut viime vuosikymmeninä tärkeänä ajurina yhteiskuntavastuun huomioinnissa yritystoiminnassa. Taloudelliset kannustimet motivoivat yrityksiä panostamaan yhteiskuntavastuuseen. Yhteiskuntavastuun voidaan nähdä myös olevan panostus yrityksen olemassaoloon pitkällä aikavälillä. Tässä tutkielmassa perehdytään yhteiskuntavastuun ja sen osasen ympäristövastuun yhteydestä tukku- ja vähittäiskaupan alan yrityksen kannattavuuteen. Tutkielman tavoitteena on löytää mahdollinen yhteys asetettujen hypoteesien mukaisesti ja arvioida onko yhteys negatiivista vai positiivista. Yhteiskuntavastuu on tutkimuksessa selittävä muuttuja ja kannattavuus selitettävä muuttuja.
Vähittäiskauppa toimialana on mielenkiintoinen siitä, että se on välttämättömyys lähes kaikille ja sen asiakaskunta on hyvin heterogeenista. Vähittäiskaupan ala on paljolti arvoketjujen johtamista, sillä valmiin tuotteen valmistukseen osallistuu moni toimija. Vähittäiskauppojen on johdettava toimitusketjujaan vastuullisempaan suuntaan ja sitoutettava ne noudatta-maan standardeja, jolloin voidaan puhua aidosti vastuullisista tuotteista ja palveluista. Kestävän kehityksen käsite on erittäin tehokas strateginen väline hallitsemaan nykyaikaisia vähittäiskaupan yrityksiä. Vähittäiskauppiaat etsivät parhaillaan ratkaisuja useisiin ympäristökysymyksiin, kuten energiankulutukseen, päästöihin, raaka-aineiden käyttöön, vedenkulutukseen, jätehuoltoon, pakkausten määrään, kierrätykseen ja kemikaalien käyttöön.
Tutkielman teoriaosuudessa taustoitetaan tutkielman aiheen tärkeyttä, paneudutaan sekä yhteiskuntavastuuseen että ympäristövastuuseen. Tutkielmassa esitellään alan kirjallisuutta, tutkimusta sekä taustoitetaan valittuja hypoteeseja ja tutkimusmenetelmiä. Teoriaosuudessa esitellään myös yhteiskuntavastuun historiaa ja vaiheita, eli miten käsite on muovautunut vuosien saatossa. Tutkielman empiirinen osio on toteutettu kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä eli regressioanalyysilla. Regressioanalyysissa on tarkasteltu yhteiskuntavastuu-muuttujien sekä oman ja koko pääoman tuottoasteiden yhteyttä. Valitut yhteiskuntamuuttujat ovat ESG Score sekä ENV Score (painotettu keskiarvo -muuttuja). Oman ja koko pääoman tuottoasteiksi on valittu ROA ja ROE. Kontrollimuuttujia ovat yrityksen koko, yrityksen ikä, toimiala, vuosiluku, myynnin kasvu ja velkaantumisaste.
Tutkimustulokset vastaavat aiempien tutkimusten tuloksia, sillä yhteiskuntavastuun muuttujilla on positiivinen yhteys yrityksen kannattavuuteen. Myös selitysaste tuloksissa on tyydyttävä, joten hypoteesit saavat tukea tutkimuksesta. Tutkielman aineisto koostuu eurooppalaisista pörssiin listatuista yrityksistä. Otos on ajettu Thomson Reuters Eikon ja Orbis-tietokannoista vuosilta 2011–2020.
Vähittäiskauppa toimialana on mielenkiintoinen siitä, että se on välttämättömyys lähes kaikille ja sen asiakaskunta on hyvin heterogeenista. Vähittäiskaupan ala on paljolti arvoketjujen johtamista, sillä valmiin tuotteen valmistukseen osallistuu moni toimija. Vähittäiskauppojen on johdettava toimitusketjujaan vastuullisempaan suuntaan ja sitoutettava ne noudatta-maan standardeja, jolloin voidaan puhua aidosti vastuullisista tuotteista ja palveluista. Kestävän kehityksen käsite on erittäin tehokas strateginen väline hallitsemaan nykyaikaisia vähittäiskaupan yrityksiä. Vähittäiskauppiaat etsivät parhaillaan ratkaisuja useisiin ympäristökysymyksiin, kuten energiankulutukseen, päästöihin, raaka-aineiden käyttöön, vedenkulutukseen, jätehuoltoon, pakkausten määrään, kierrätykseen ja kemikaalien käyttöön.
Tutkielman teoriaosuudessa taustoitetaan tutkielman aiheen tärkeyttä, paneudutaan sekä yhteiskuntavastuuseen että ympäristövastuuseen. Tutkielmassa esitellään alan kirjallisuutta, tutkimusta sekä taustoitetaan valittuja hypoteeseja ja tutkimusmenetelmiä. Teoriaosuudessa esitellään myös yhteiskuntavastuun historiaa ja vaiheita, eli miten käsite on muovautunut vuosien saatossa. Tutkielman empiirinen osio on toteutettu kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä eli regressioanalyysilla. Regressioanalyysissa on tarkasteltu yhteiskuntavastuu-muuttujien sekä oman ja koko pääoman tuottoasteiden yhteyttä. Valitut yhteiskuntamuuttujat ovat ESG Score sekä ENV Score (painotettu keskiarvo -muuttuja). Oman ja koko pääoman tuottoasteiksi on valittu ROA ja ROE. Kontrollimuuttujia ovat yrityksen koko, yrityksen ikä, toimiala, vuosiluku, myynnin kasvu ja velkaantumisaste.
Tutkimustulokset vastaavat aiempien tutkimusten tuloksia, sillä yhteiskuntavastuun muuttujilla on positiivinen yhteys yrityksen kannattavuuteen. Myös selitysaste tuloksissa on tyydyttävä, joten hypoteesit saavat tukea tutkimuksesta. Tutkielman aineisto koostuu eurooppalaisista pörssiin listatuista yrityksistä. Otos on ajettu Thomson Reuters Eikon ja Orbis-tietokannoista vuosilta 2011–2020.