“What’s with the Muumuu?” Translation of Cultural References in the Finnish Subtitles of Television Series Gilmore Girls
Kataja, Reshmi (2016)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan kulttuurisidonnaisuuksien kääntämistä yhdysvaltalaisen Gilmoren tytöt –televisiosarjan 10 ensimmäisen jakson tekstityksissä. Kyseinen sarja sai ensiesityksensä Yhdysvalloissa vuonna 2000 ja Suomessa 2002. Gilmoren tytöt kertoo kahden nuoren yhdysvaltalaisen naisen elämästä ja sisältää runsaasti kyseiseen kulttuuriin liittyviä kulttuurisidonnaisuuksia.
Kulttuurisidonnaisuudet luokiteltiin 15 kategoriaan. Materiaalissa eli jaksojen dialogissa esiintyi eri kulttuurisidonnaisuuksia yhteensä 750 kappaletta. Kulttuurisidonnaisuuksia tutkittiin kotouttamisen ja vieraannuttamisen sekä 7 paikallisen käännösstrategian näkökulmasta, koska haluttiin tietää, kumpaa globaalia käännösstrategiaa oli käytetty enemmän sidonnaisuuksien kääntämisessä. Myös kuvan ja sanan suhdetta tutkittiin kulttuurisidonnaisuuksien näkökulmasta, ja miten kyseinen suhde oli vaikuttanut sidonnaisuuksien kääntämiseen. Ennen materiaalin analysointia hypoteesina oli, että kotouttamista olisi käytetty enemmän, koska tv-tekstityksen rajoitusten takia vieraiden kulttuurisidonnaisuuksien merkityksiä ja sisältöä on lähes mahdotonta selventää riittävän tarkasti varsinkaan tekstityksen muun sisällön siitä kärsimättä.
Materiaalin analyysin jälkeen selvisi, että hypoteesi oli väärä. Suurin osa (71 %) kulttuurisidonnaisuuksista oli käännetty vieraannuttavasti, mikä johtui suurimmaksi osaksi erisnimiin, julkisuuden henkilöihin sekä muun muassa paikannimiin ja kansallisuuksiin liittyvien sidonnaisuuksien määrästä. Kulttuurisidonnaisuuksien nopea maailmanlaajuinen leviäminen etenkin Internetin, television, elokuvien ja musiikin kautta lisää ihmisten tietoa eri kulttuureista ja niihin liittyvistä käsitteistä. Tämä osaltaan vaikuttaa myös siihen, miten sidonnaisuuksia käännetään ja mitä niitä kääntäessä tulee ottaa huomioon. Vaikka tekstityksiin liittyvät rajoitukset ja konventiot rajoittavat tekstityskäännöksen luovuutta, on mahdollista, että eri kulttuurien vaikutuksen myötä myös sidonnaisuuksiin liittyvät konventiot muuttuvat.
Kulttuurisidonnaisuudet luokiteltiin 15 kategoriaan. Materiaalissa eli jaksojen dialogissa esiintyi eri kulttuurisidonnaisuuksia yhteensä 750 kappaletta. Kulttuurisidonnaisuuksia tutkittiin kotouttamisen ja vieraannuttamisen sekä 7 paikallisen käännösstrategian näkökulmasta, koska haluttiin tietää, kumpaa globaalia käännösstrategiaa oli käytetty enemmän sidonnaisuuksien kääntämisessä. Myös kuvan ja sanan suhdetta tutkittiin kulttuurisidonnaisuuksien näkökulmasta, ja miten kyseinen suhde oli vaikuttanut sidonnaisuuksien kääntämiseen. Ennen materiaalin analysointia hypoteesina oli, että kotouttamista olisi käytetty enemmän, koska tv-tekstityksen rajoitusten takia vieraiden kulttuurisidonnaisuuksien merkityksiä ja sisältöä on lähes mahdotonta selventää riittävän tarkasti varsinkaan tekstityksen muun sisällön siitä kärsimättä.
Materiaalin analyysin jälkeen selvisi, että hypoteesi oli väärä. Suurin osa (71 %) kulttuurisidonnaisuuksista oli käännetty vieraannuttavasti, mikä johtui suurimmaksi osaksi erisnimiin, julkisuuden henkilöihin sekä muun muassa paikannimiin ja kansallisuuksiin liittyvien sidonnaisuuksien määrästä. Kulttuurisidonnaisuuksien nopea maailmanlaajuinen leviäminen etenkin Internetin, television, elokuvien ja musiikin kautta lisää ihmisten tietoa eri kulttuureista ja niihin liittyvistä käsitteistä. Tämä osaltaan vaikuttaa myös siihen, miten sidonnaisuuksia käännetään ja mitä niitä kääntäessä tulee ottaa huomioon. Vaikka tekstityksiin liittyvät rajoitukset ja konventiot rajoittavat tekstityskäännöksen luovuutta, on mahdollista, että eri kulttuurien vaikutuksen myötä myös sidonnaisuuksiin liittyvät konventiot muuttuvat.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]