Kustannuslaskenta nykypäivän liiketoimintaympäristössä : Menetelmät ja niiden kehittyminen suomalaisissa yrityksissä.
Lepistö, Oona (2022-11-04)
Lepistö, Oona
04.11.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022110464592
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022110464592
Tiivistelmä
Kustannuslaskenta on tärkeä osa liiketoimintaa, sillä sen avulla yritys voi saavuttaa kokonaisvaltaista etua. Yritysten liiketoimintaympäristö on ollut murroksessa pitkään ja selvitäkseen tässä vaihtelevassa liiketoimintaympäristössä yritysten kustannuslaskennalta vaaditaan yhä strategisempaa näkökulmaa sekä laadun ja asiakkaat huomioivaa kustannusjohtamista sen sijaan, että kustannuslaskennalla tähdättäisiin ainoastaan kustannusten vähentämiseen. Maailmaa muovaa tällä hetkellä myös erilaiset megatrendit, erityisesti digitalisaatio ja kestävä kehitys, joiden vaikutusta kustannuslaskennan kehitykseen ei voi ohittaa.
Keskeinen asia kustannuslaskennassa on eri laskentamenetelmät, joiden määrä on lisääntynyt 1980-luvulta lähtien, kun kritiikki perinteisen kustannuslaskennan menetelmiä kohtaan alkoi lisääntyä. Noista ajoista lähtien kustannuslaskennan kehittymistä on vauhdittanut kasvava tutkimus alalta. Koko johdon laskentatoimen tutkimukseen suhteutettuna kustannuslaskennan tutkimus on kuitenkin ollut melko vähäistä, vain viidesosa tutkimuksesta on kohdistunut kustannuslaskentaan, eikä uudempia tutkimuksia kustannuslaskentakäytännöstä ole saatavilla. Digitalisaation ja kestävän kehityksen näkökulmat huomioiva johdon laskentatoimen tutkimus on lisääntynyt, mutta jälleen kerran juuri kustannuslaskentaa koskevia tutkimuksia on heikosti saatavilla. Edellä mainittujen syiden takia kustannuslaskennan tutkimukselle on tarvetta.
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millainen kustannuslaskentakäytäntö suomalaisissa yrityksissä on ja miten digitaalisuuden ja kestävän kehityksen megatrendit vaikuttavat kustannuslaskennan menetelmien hyödyntämiseen ja kehittämiseen sekä miten menetelmät muuttuvat. Tutkielman teoriaosassa esitellään kirjallisuuden ja aiempien tutkimusten avulla keskeiset kustannuslaskennan laskentamenetelmät sekä kustannuslaskennan kehitykseen ja hyödyntämiseen vaikuttaneet tekijät, joihin yhtenä osana kuuluu megatrendit. Empiirisessä osassa tehty tapaustutkimus toteutettiin teemahaastatteluina yhdeksälle alan asiantuntijalle, jotka työskentelevät eri toimialojen suuryrityksissä. Tutkimuksesta esitellään ensin aineisto ja metodologia, jonka jälkeen tutkimuksen tulokset esitellään samalla vertaillen aineistoa alan aikaisempiin tutkimuksiin.
Tutkimus osoitti, että vaikka kritiikkiä perinteisiä kustannuslaskennan menetelmiä kohtaan on esitetty, näiden menetelmien suosio jatkuu edelleen. Suomalaisissa yrityksissä perinteinen kustannuslaskenta on edelleen eniten käytössä, eikä uudemmat laskentamenetelmät ole saaneet suurta kannatusta. Tilanteeseen ei ole historiallisen kehityksen ja nykytilan perusteella tulossa muutoksia. Digitalisaation voidaan nähdä muuttaneen yritysten laskentaa sähköisemmäksi, mutta alan asiantuntijat eivät näe digitalisaation, eikä kestävän kehityksenkään muuttaneen tai tulevan muuttamaan kustannuslaskentaa ainakaan lähitulevaisuudessa.
Keskeinen asia kustannuslaskennassa on eri laskentamenetelmät, joiden määrä on lisääntynyt 1980-luvulta lähtien, kun kritiikki perinteisen kustannuslaskennan menetelmiä kohtaan alkoi lisääntyä. Noista ajoista lähtien kustannuslaskennan kehittymistä on vauhdittanut kasvava tutkimus alalta. Koko johdon laskentatoimen tutkimukseen suhteutettuna kustannuslaskennan tutkimus on kuitenkin ollut melko vähäistä, vain viidesosa tutkimuksesta on kohdistunut kustannuslaskentaan, eikä uudempia tutkimuksia kustannuslaskentakäytännöstä ole saatavilla. Digitalisaation ja kestävän kehityksen näkökulmat huomioiva johdon laskentatoimen tutkimus on lisääntynyt, mutta jälleen kerran juuri kustannuslaskentaa koskevia tutkimuksia on heikosti saatavilla. Edellä mainittujen syiden takia kustannuslaskennan tutkimukselle on tarvetta.
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millainen kustannuslaskentakäytäntö suomalaisissa yrityksissä on ja miten digitaalisuuden ja kestävän kehityksen megatrendit vaikuttavat kustannuslaskennan menetelmien hyödyntämiseen ja kehittämiseen sekä miten menetelmät muuttuvat. Tutkielman teoriaosassa esitellään kirjallisuuden ja aiempien tutkimusten avulla keskeiset kustannuslaskennan laskentamenetelmät sekä kustannuslaskennan kehitykseen ja hyödyntämiseen vaikuttaneet tekijät, joihin yhtenä osana kuuluu megatrendit. Empiirisessä osassa tehty tapaustutkimus toteutettiin teemahaastatteluina yhdeksälle alan asiantuntijalle, jotka työskentelevät eri toimialojen suuryrityksissä. Tutkimuksesta esitellään ensin aineisto ja metodologia, jonka jälkeen tutkimuksen tulokset esitellään samalla vertaillen aineistoa alan aikaisempiin tutkimuksiin.
Tutkimus osoitti, että vaikka kritiikkiä perinteisiä kustannuslaskennan menetelmiä kohtaan on esitetty, näiden menetelmien suosio jatkuu edelleen. Suomalaisissa yrityksissä perinteinen kustannuslaskenta on edelleen eniten käytössä, eikä uudemmat laskentamenetelmät ole saaneet suurta kannatusta. Tilanteeseen ei ole historiallisen kehityksen ja nykytilan perusteella tulossa muutoksia. Digitalisaation voidaan nähdä muuttaneen yritysten laskentaa sähköisemmäksi, mutta alan asiantuntijat eivät näe digitalisaation, eikä kestävän kehityksenkään muuttaneen tai tulevan muuttamaan kustannuslaskentaa ainakaan lähitulevaisuudessa.