Ammatillisen liiketoiminnan opettajan digiosaaminen ja sen johtaminen
Törmälä-Rantala, Päivi (2022-11-03)
Törmälä-Rantala, Päivi
03.11.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022110364535
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022110364535
Tiivistelmä
Yhteiskuntamme on nopealla tahdilla digitalisoitunut. Työelämä olettaa kaikkien ihmisten hallitsevan perustaidot tieto- ja viestintätekniikassa. Opettajat ovat tärkeimpiä tekijöitä koulutuksen kehittämisessä ja suunnittelussa. Muutoksen ja innovaatioiden aikaansaaminen koulutuskäytännöissä on heidän harteillaan. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää ammatillisten liiketoiminnan opettajien tieto- ja viestintätekniikan osaamista tutkimalla, kuinka he suoriutuivat etäopetuksesta koronapandemian aikana keväällä 2020.
Tässä tutkielmassa keskeistä on osaamisen kehittyminen asiantuntijaorganisaatiossa. Monet asiantuntijaorganisaatiot pyrkivät kehittämään osaamista luomalla yhteisöstään oppivan organisaation, jossa tietoa lisätään dynaamisesti työskentelemällä jatkuvasti oppivissa tiimeissä. Kirjallisuuskatsauksessa perehdytään oppivaan organisaatioon ja tiimiin, sekä siihen, miten yksilön osaamista ja hiljaista tietoa siirretään organisaation osaamiseksi. Sen lisäksi tarkastellaan ammatillisen opettajan digipedagogiikan ja tieto- ja viestintätekniikan osaamista aiempien selvitysten ja tutkimusten avulla.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla puolistrukturoidulla teemahaastattelulla yhdeksää ammatillista liiketoiminnan opettajaa. Analyysi toteutettiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä. Tulosten perusteella etäopetus saatiin oppilaitoksissa nopeasti käyntiin hallituksen etäopetuspäätöksen jälkeen. Oppilaitosten verkot, laitteet ja ohjelmistot toimivat hyvin. Etäopetuksessa käyttämiinsä digityökaluihin opettajat saivat apua kollegoilta ja oppilaitosten IT-tuesta. Opettajat eivät itse tunnistaneet teknologian osaamisessaan suuria puutteita tai ongelmia. Siitä huolimatta opiskelijoiden oppimistulokset jäivät heikoiksi, ja moni joutui käymään kevään kurssit seuraavana syksynä uudestaan. Epäonnistumiseen vaikuttivat puutteet opettajien digipedagogiikan osaamisessa sekä haasteet opiskelijoiden ohjaamisessa etäopetuksen aikana. Haastateltavien mukaan opiskelijoihin oli vaikea saada kontaktia verkon välityksellä. Vuorovaikutusta ei ollut eikä oppimistuloksia siksi tullut. Verkko-opetukseen sopiva, etäopetusta tukeva opetusmateriaali puuttui. Monilla oli ollut lähiopetuksessa käytössä vielä perinteinen kirja, Post-it -laput ja fläppitaulu. Uuden materiaalin valmistelu koettiin työlääksi, aikaa vieväksi ja jopa turhaksi, koska opiskelijat eivät olleet kunnolla läsnä verkko-opetuksessa.
Vaikka haastatellut opettajat kokivat koulujen ottaneen ison digiloikan pandemian aikana, verkkopedagogiikan osaaminen jäi edelleen heikoksi. Opetuksen tueksi järjestetyt koulutukset, jos niitä oli, keskittyivät vain laitteiden ja sovellusten hallintaan. Etäopetus ei toiminut tehokkaasti, joten lopputulos sai monet opettajat tekemään johtopäätöksen, että verkossa opiskelu ei sovi toisen asteen ammatillisille opiskelijoille. Opettajien asenteet tietotekniikkaa kohtaan jäivät edelleen enimmäkseen negatiivisiksi.
Tässä tutkielmassa keskeistä on osaamisen kehittyminen asiantuntijaorganisaatiossa. Monet asiantuntijaorganisaatiot pyrkivät kehittämään osaamista luomalla yhteisöstään oppivan organisaation, jossa tietoa lisätään dynaamisesti työskentelemällä jatkuvasti oppivissa tiimeissä. Kirjallisuuskatsauksessa perehdytään oppivaan organisaatioon ja tiimiin, sekä siihen, miten yksilön osaamista ja hiljaista tietoa siirretään organisaation osaamiseksi. Sen lisäksi tarkastellaan ammatillisen opettajan digipedagogiikan ja tieto- ja viestintätekniikan osaamista aiempien selvitysten ja tutkimusten avulla.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla puolistrukturoidulla teemahaastattelulla yhdeksää ammatillista liiketoiminnan opettajaa. Analyysi toteutettiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä. Tulosten perusteella etäopetus saatiin oppilaitoksissa nopeasti käyntiin hallituksen etäopetuspäätöksen jälkeen. Oppilaitosten verkot, laitteet ja ohjelmistot toimivat hyvin. Etäopetuksessa käyttämiinsä digityökaluihin opettajat saivat apua kollegoilta ja oppilaitosten IT-tuesta. Opettajat eivät itse tunnistaneet teknologian osaamisessaan suuria puutteita tai ongelmia. Siitä huolimatta opiskelijoiden oppimistulokset jäivät heikoiksi, ja moni joutui käymään kevään kurssit seuraavana syksynä uudestaan. Epäonnistumiseen vaikuttivat puutteet opettajien digipedagogiikan osaamisessa sekä haasteet opiskelijoiden ohjaamisessa etäopetuksen aikana. Haastateltavien mukaan opiskelijoihin oli vaikea saada kontaktia verkon välityksellä. Vuorovaikutusta ei ollut eikä oppimistuloksia siksi tullut. Verkko-opetukseen sopiva, etäopetusta tukeva opetusmateriaali puuttui. Monilla oli ollut lähiopetuksessa käytössä vielä perinteinen kirja, Post-it -laput ja fläppitaulu. Uuden materiaalin valmistelu koettiin työlääksi, aikaa vieväksi ja jopa turhaksi, koska opiskelijat eivät olleet kunnolla läsnä verkko-opetuksessa.
Vaikka haastatellut opettajat kokivat koulujen ottaneen ison digiloikan pandemian aikana, verkkopedagogiikan osaaminen jäi edelleen heikoksi. Opetuksen tueksi järjestetyt koulutukset, jos niitä oli, keskittyivät vain laitteiden ja sovellusten hallintaan. Etäopetus ei toiminut tehokkaasti, joten lopputulos sai monet opettajat tekemään johtopäätöksen, että verkossa opiskelu ei sovi toisen asteen ammatillisille opiskelijoille. Opettajien asenteet tietotekniikkaa kohtaan jäivät edelleen enimmäkseen negatiivisiksi.