Yksilön tunteiden vaikutus hänen työssä suoriutumiseensa

Abstract

Tunneälykkyyden tutkimus organisaationäkökulmasta on lisääntynyt viime vuosina tunteiden merkittävyyden kasvaessa työelämässä. Tämän myötä organisaatiot ovat saaneet käyttöönsä tunneälykkyyttä ja tunnejohtamista kehittäviä työkaluja edistääkseen organisaation suoriutumista. Tutkimus ei kuitenkaan tarjoa tietoa tunneälykkyyden metatekijöistä eli tunteista ja niiden vaikutuksista työssä suoriutumiseen. Tutkimuksen haasteena on lisäksi työelämästä oletetusti oleva näkemys siitä, että tunteita ei ole suotavaa ilmaista työpaikalla.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoa siitä, miten yksilöt kokevat tunteidensa vaikuttavan työssä suoriutumiseensa. Tarkoituksena on syventää tietoa tunneälykkyydestä. Tavoite saavutettiin selvittämällä ensin kokemuksia siitä vaikuttavatko tunteet työssä suoriutumiseen. Tämän jälkeen selvitettiin syvemmin, että minkä tunteiden koettiin vaikuttavan työssä suoriutumiseen ja miten.

Tutkimus koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja empiirisestä tutkimuksesta. Kirjallisuuskatsaus perustuu lähdeaineistoon ja koostuu työssä suoriutumisen teoriasta ja tunneteoriasta. Empiirinen tutkimus toteutettiin laadullisella haastattelututkimuksella yhdeksälle työelämässä olevalle henkilölle. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin.

Tutkimus osallistuneet haastateltavat kokivat tunteiden vaikuttavan työssä suoriutumiseen. Haastatteluissa mainittiin useita työssä suoriutumiseen vaikuttavia tunteita ja sanoitettiin niiden vaikutuksia. Analyysissa havaittiin, että vaikutukset voidaan jakaa työssä suoriutumisen eri osa-alueisiin. Havaittiin myös, että vaikutukset ovat vertailtavissa tunteiden kesken. Subjektiivinen tutkimusmenetelmä mahdollisti autenttisen reaktiivisuuden havainnoinnin, minkä perusteella voitiin tehdä syvällisempiä havaintoja koetuista vaikutuksista. Tutkimus tuki myös teoriaa siitä, että tunteiden tunnistaminen ei välttämättä ole yksinkertaista ja helppoa.

Haastateltavien kanssa käytiin tutkimuksen kannalta merkityksellistä ja havainnollistavaa keskustelua. Keskustelun ja siinä kerrottujen kokemusten perusteella haastateltavilla pääteltiin olevan merkittävää tunneälykkyyttä. Lisäksi keskusteluista voitiin päätellä, että he kokivat tunneälykkyyden olevan edellytys tunneilmaisujen inhimillistämiselle työelämässä. Jos työelämän suvaitsevaisuus tunteiden näyttämiselle kohtaa heidän tunneälykkyytensä kanssa, on oletettavaa, että on olemassa rakennuspalikat tunnekokemusten kannattavaan hyödyntämiseen heidän ja organisaation suoriutumisen kehittämiseksi. Työelämän suvaitsevaisuus tunneilmaisuja kohtaan paranee, jos työpaikoilla pyritään tunteiden ilmaisemisen inhimillistämiseen ja näin osoitetaan luottamusta työntekijöiden tunneälykkyydelle.