Henkilöstöammattilaisten näkemyksiä ketteryydestä henkilöstötyössä
Oksanen, Heidi (2022-10-28)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022102863758
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022102863758
Tiivistelmä
Työelämässä tapahtuneiden suurten muutosten takia yritykset ja niiden työntekijät joutuvat sopeutumaan uudenlaisiin työskentelytapoihin. Yritysten henkilöstöosastojen tavoitteena on toimia liiketoiminnan aitona kumppanina, ja työelämän muutokset ovat vain korostaneet henkilöstötoimintojen vaikuttavuuden tärkeyttä. Ohjelmistokehitysalalta lähtöisin oleva ketteryysajattelu on alkanut herättää kiinnostusta henkilöstöammattilaisten keskuudessa, koska sen avulla voi olla mahdollista parantaa henkilöstötoimintojen vaikuttavuutta.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia, millaisia merkityksiä suomalaiset henkilöstöammattilaiset liittävät ketteryyteen tällä hetkellä ja selvittää, mikä on ketteryyden nykytila käytännön henkilöstötyössä. Tutkimuksella pyritään selvittämään, millaisia etuja ketteryys voi tuoda henkilöstötyöhön ja millaisia haasteita ketteryyden hyödyntämiseen henkilöstötyössä voi liittyä. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, millaisia myönteisiä vaikutuksia ketteryyden hyödyntämisellä henkilöstötyössä voi olla yrityksen työntekijöiden työtyytyväisyyteen.
Tutkimuksen teoriaosuus käsittelee ketteryysajattelun perusteita, ketteryyden ilmenemismuotoja henkilöstötyössä ja työtyytyväisyyttä kahden eri tunnetun teorian perusteella. Teoriaosuus perustuu pääosin vertaisarvioituihin tieteellisiin artikkeleihin. Ketteryysajattelua henkilöstötyössä on tutkittu verrattain vähän, koska aihe on henkilöstöalalla uusi. Aiempaa tutkimusta ketteryydestä esimerkiksi ohjelmistokehitysalalta on kuitenkin paljon. Aiempaa työtyytyväisyystutkimusta on erittäin paljon, joten tutkimus on rajattu työtyytyväisyyden osalta vain kahteen valittuun työtyytyväisyysteoriaan.
Tutkimus on toteutettu laadullisen tutkimuksen keinoin. Tutkimusaineisto on kerätty teemahaastatteluilla. Haastateltaviksi valittiin seitsemän ketteryysajatteluun perehtynyttä henkilöstöammattilaista, joilla on pitkä kokemus henkilöstötyöstä, ja jotka ovat alkaneet hyödyntää ketteryysajattelun perusteita omassa työssään. Haastatteluaineiston analysointimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysia.
Tutkimustulokset osoittavat, että ketterillä toimintatavoilla voidaan vastata työelämän muutosten aiheuttamaan muutostarpeeseen henkilöstöosaston omissa toiminnoissa. Lisäksi asiakaslähtöisellä ja osallistavalla toimintatavalla henkilöstöammattilaiset voivat kehittää rooliaan lähemmäs liiketoiminnan aitoa kumppanuutta. Ketteryyteen liitetään enemmän hyötyjä kuin haittoja, ja ketterillä toimintatavoilla on mahdollista lisätä työntekijöiden työtyytyväisyyttä esimerkiksi sitoutumisen ja psykologisten perustarpeiden täyttämisen avulla.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia, millaisia merkityksiä suomalaiset henkilöstöammattilaiset liittävät ketteryyteen tällä hetkellä ja selvittää, mikä on ketteryyden nykytila käytännön henkilöstötyössä. Tutkimuksella pyritään selvittämään, millaisia etuja ketteryys voi tuoda henkilöstötyöhön ja millaisia haasteita ketteryyden hyödyntämiseen henkilöstötyössä voi liittyä. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, millaisia myönteisiä vaikutuksia ketteryyden hyödyntämisellä henkilöstötyössä voi olla yrityksen työntekijöiden työtyytyväisyyteen.
Tutkimuksen teoriaosuus käsittelee ketteryysajattelun perusteita, ketteryyden ilmenemismuotoja henkilöstötyössä ja työtyytyväisyyttä kahden eri tunnetun teorian perusteella. Teoriaosuus perustuu pääosin vertaisarvioituihin tieteellisiin artikkeleihin. Ketteryysajattelua henkilöstötyössä on tutkittu verrattain vähän, koska aihe on henkilöstöalalla uusi. Aiempaa tutkimusta ketteryydestä esimerkiksi ohjelmistokehitysalalta on kuitenkin paljon. Aiempaa työtyytyväisyystutkimusta on erittäin paljon, joten tutkimus on rajattu työtyytyväisyyden osalta vain kahteen valittuun työtyytyväisyysteoriaan.
Tutkimus on toteutettu laadullisen tutkimuksen keinoin. Tutkimusaineisto on kerätty teemahaastatteluilla. Haastateltaviksi valittiin seitsemän ketteryysajatteluun perehtynyttä henkilöstöammattilaista, joilla on pitkä kokemus henkilöstötyöstä, ja jotka ovat alkaneet hyödyntää ketteryysajattelun perusteita omassa työssään. Haastatteluaineiston analysointimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysia.
Tutkimustulokset osoittavat, että ketterillä toimintatavoilla voidaan vastata työelämän muutosten aiheuttamaan muutostarpeeseen henkilöstöosaston omissa toiminnoissa. Lisäksi asiakaslähtöisellä ja osallistavalla toimintatavalla henkilöstöammattilaiset voivat kehittää rooliaan lähemmäs liiketoiminnan aitoa kumppanuutta. Ketteryyteen liitetään enemmän hyötyjä kuin haittoja, ja ketterillä toimintatavoilla on mahdollista lisätä työntekijöiden työtyytyväisyyttä esimerkiksi sitoutumisen ja psykologisten perustarpeiden täyttämisen avulla.