Eri-ikäisten johtaminen : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ikäjohtamiskäsityksistä
Kaappola, Anu (2022-10-11)
Kaappola, Anu
11.10.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022101161631
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022101161631
Tiivistelmä
Väestöllinen eli demografinen muutos on tuonut yhteiskuntaamme ennennäkemättömiä haasteita, joista ikääntymisen aiheuttamat sosiaali- ja terveydenhuollon kulut, huoltosuhteen heikkeneminen, työväestön väheneminen ja työyhteistöjen monimuotoistuminen ovat keskeisimpiä. Meidän on pidennettävä työuria molemmista päistä eri keinoilla ja työpaikoilla tulee jatkossa työskentelemään yhä monimuotoisempi joukko työntekijöitä. Ikäerot, kokemus, elämäntilanne, osaaminen ja tieto-taidot voivat vaihdella paljon eri työntekijöiden välillä.
Tässä pro gradu -tutkielmassa on tarkoituksena systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää, miten eri tavoin ikäjohtamista ja ikädiversiteettiä kuvataan kansainvälisissä tutkimuksissa ja saada selville, mitkä tekijät estävät tai edistävät eri-ikäisten työssä viihtymistä ja jaksamista. Tulosten avulla pyritään lisäksi tarkastelemaan tulevaisuuden näkymiä. Aineistoksi valikoitui tarkasteltavaksi 22 tutkimusartikkelia, joista etsittiin vastauksia tutkimuskysymyksiin.
Ikäjohtamisella (age management) on alunperin pyritty edistämään iäkkäämpien työntekijöiden työkykyä ja jatkamaan työuria, mutta yhä enemmän ikäjohtamisen painotusta on siirretty eri ikäisten johtamiseen ja ikämonimuotoisuuden (age diversity) johtamiseen. Lisäksi määrittelyssä on siirrytty korostamaan yksilötasoista ikäjohtamista ikäryhmien johtamisen sijaan.
Eri ikäisten ja eri elämänvaiheissa olevien työntekijöiden tarpeet ja odotukset työn sisällöstä ja johtamisesta vaihtelevat. Työntekijöiden yksilölliset tarpeet, osaaminen ja elämäntilanne tulisi huomioida johtamisessa, mutta toisaalta huomiota on johtamisessa kiinnitettävä oikeudenmukaisuuteen, tuottavuuteen ja organisaation tehokkaaseen toimintaan. Ikäjohtamisen tulisi olla osa organisaatioiden strategista johtamista, jossa tunnetaan henkilöstön osaaminen, ikärakenne ja saatavuus, noudatetaan suunnitelmallista rekrytointia sekä kehitetään ja uudistetaan henkilöstön osaamista. Ikäjohtaminen on osa työnkaaren hallintaa, jossa voidaan yhteensovittaa työ ja vapaa-aika elämän eri vaiheissa. Ikätietouden lisääminen, ikäsyrjinnän ja huonon ikäilmapiirin vähentäminen ja monipuolinen ikäjohtamisen menetelmien käyttö auttavat luomaan ikäystävällistä, toimivaa ja hyvinvoivaa työyhteisöä. Tällaisessa työyhteisössä jokainen voi kokea olevansa merkityksellinen osa työyhteisöä.
Tutkimustulokset antavat käytännönläheistä pohjatietoa ikäjohtamisesta ja tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa ikäjohtamisen käytännön tason suunnittelemiseen ja ikätietouden lisäämiseen työpaikoilla.
Tässä pro gradu -tutkielmassa on tarkoituksena systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää, miten eri tavoin ikäjohtamista ja ikädiversiteettiä kuvataan kansainvälisissä tutkimuksissa ja saada selville, mitkä tekijät estävät tai edistävät eri-ikäisten työssä viihtymistä ja jaksamista. Tulosten avulla pyritään lisäksi tarkastelemaan tulevaisuuden näkymiä. Aineistoksi valikoitui tarkasteltavaksi 22 tutkimusartikkelia, joista etsittiin vastauksia tutkimuskysymyksiin.
Ikäjohtamisella (age management) on alunperin pyritty edistämään iäkkäämpien työntekijöiden työkykyä ja jatkamaan työuria, mutta yhä enemmän ikäjohtamisen painotusta on siirretty eri ikäisten johtamiseen ja ikämonimuotoisuuden (age diversity) johtamiseen. Lisäksi määrittelyssä on siirrytty korostamaan yksilötasoista ikäjohtamista ikäryhmien johtamisen sijaan.
Eri ikäisten ja eri elämänvaiheissa olevien työntekijöiden tarpeet ja odotukset työn sisällöstä ja johtamisesta vaihtelevat. Työntekijöiden yksilölliset tarpeet, osaaminen ja elämäntilanne tulisi huomioida johtamisessa, mutta toisaalta huomiota on johtamisessa kiinnitettävä oikeudenmukaisuuteen, tuottavuuteen ja organisaation tehokkaaseen toimintaan. Ikäjohtamisen tulisi olla osa organisaatioiden strategista johtamista, jossa tunnetaan henkilöstön osaaminen, ikärakenne ja saatavuus, noudatetaan suunnitelmallista rekrytointia sekä kehitetään ja uudistetaan henkilöstön osaamista. Ikäjohtaminen on osa työnkaaren hallintaa, jossa voidaan yhteensovittaa työ ja vapaa-aika elämän eri vaiheissa. Ikätietouden lisääminen, ikäsyrjinnän ja huonon ikäilmapiirin vähentäminen ja monipuolinen ikäjohtamisen menetelmien käyttö auttavat luomaan ikäystävällistä, toimivaa ja hyvinvoivaa työyhteisöä. Tällaisessa työyhteisössä jokainen voi kokea olevansa merkityksellinen osa työyhteisöä.
Tutkimustulokset antavat käytännönläheistä pohjatietoa ikäjohtamisesta ja tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa ikäjohtamisen käytännön tason suunnittelemiseen ja ikätietouden lisäämiseen työpaikoilla.