Konsernin sisäisten lainajärjestelyiden markkinaehtoisuus : Tarkastelussa implisiittisen tuen huomioiminen markkinaehtoisuuden määrittelyssä
Koivukangas, Helka Pauliina (2022-08-10)
Koivukangas, Helka Pauliina
10.08.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022081053524
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022081053524
Tiivistelmä
Huomattava osa maailmankaupasta koostuu kansainvälisten konsernien sisäisistä liiketoimista, joten siirtohinnoittelu, eli konsernin sisäisten transaktioiden hinnoittelu, on noussut entistä merkittävämpään asemaan valtioiden välisen verotulojen oikeudenmukaisen jakautumisen kannalta. Siirtohinnoittelun perustana on markkinaehtoperiaate, jota sovelletaan myös konsernin sisäisiin rahoitustransaktioihin. Markkinaehtoperiaatteen mukaan siirtohinnoittelussa sovelletaan sellaisia ehtoja, joita toisistaan riippumattomat osapuolet olisivat samanlaisessa tilanteessa soveltaneet. Kansainvälisesti siirtohinnoittelun keskeisimpänä ohjeistuksena toimivat OECD:n siirtohinnoitteluohjeet, joihin myös kansallinen siirtohinnoitteluoikaisua koskeva säännös VML 31 § perustuu. Siirtohinnoitteluoikaisua koskevan VML 31 §:n 1.1.2022 voimaan astunut lainsäädäntöuudistus laajensi markkinaehtoperiaatteen soveltamisalaa vastaamaan OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden tulkintasuosituksia kokonaisuudessaan.
Konsernin sisäiseen rahoitukseen siirtohinnoitteluohjeissa ei ole aikaisemmin otettu kantaa, mikä on näkynyt eri lainsäädäntöalueiden tulkinnoissa esimerkiksi implisiittisen tuen huomioimisessa konserniyhtiön luottoriskiä määrittäessä. OECD otti ensimmäistä kertaa kantaa rahoitustransaktioiden siirtohinnoitteluun helmikuussa 2020 julkaisemassaan ohjeistuksessa selkeyttäen näin kansainvälisiä tulkintaristiriitoja. Tässä tutkielmassa perehdytään kyseisessä ohjeistuksessa implisiittiselle tuelle annettuun merkitykseen ja sen vaikutukseen kansallisella tasolla. Lisäksi tutkielmassa selvitetään konsernin sisäisen lainan markkinaehtoisuuden rajat ja se, mikä on VML 31 §:n lainsäädäntömuutoksen vaikutus oikeustilaan kansallisesti.
Tutkimuksessa havaitaan, että konsernin sisäisten lainajärjestelyiden markkinaehtoisuus tiivistyy koron markkinaehtoisuuden arviointiin. Markkinaehtoisen koron määrittely tapahtuu OECD:n suosituksen mukaan markkinahintavertailumenetelmällä, ja huomioon on otettava lainaosapuolten toiminnot ja riskit, lainan ehdot, toteutumishetkellä vallitsevat taloudelliset olosuhteet ja liiketoimintastrategiat. Luottoluokituksella on myös merkitystä markkinaehtoisen hinnan arvioinnissa ja OECD toteaa, että implisiittinen tuki voidaan ottaa huomioon konserniyhtiön luottoluokitusta määriteltäessä esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa konserniyhtiö on konsernin toiminnan kannalta merkittävässä roolissa.
VML 31 §:n lainsäädäntömuutos mahdollistaa aikaisemman oikeuskäytännön perusteella kielletyn liiketoimen sivuuttamisen ja uudelleenluonnehdinnan. Kynnys liiketoimen sivuuttamiselle on asetettu korkealle ja sen soveltamisessa on sanamuodonmukaiselle tulkinnalle annettu korostunut merkitys. Näin ollen VML 31 §:n muutoksen tosiasiallinen merkitys voidaan nähdä säännöksen tulkintaa ja soveltamisalaa selkeyttävänä.
Konsernin sisäiseen rahoitukseen siirtohinnoitteluohjeissa ei ole aikaisemmin otettu kantaa, mikä on näkynyt eri lainsäädäntöalueiden tulkinnoissa esimerkiksi implisiittisen tuen huomioimisessa konserniyhtiön luottoriskiä määrittäessä. OECD otti ensimmäistä kertaa kantaa rahoitustransaktioiden siirtohinnoitteluun helmikuussa 2020 julkaisemassaan ohjeistuksessa selkeyttäen näin kansainvälisiä tulkintaristiriitoja. Tässä tutkielmassa perehdytään kyseisessä ohjeistuksessa implisiittiselle tuelle annettuun merkitykseen ja sen vaikutukseen kansallisella tasolla. Lisäksi tutkielmassa selvitetään konsernin sisäisen lainan markkinaehtoisuuden rajat ja se, mikä on VML 31 §:n lainsäädäntömuutoksen vaikutus oikeustilaan kansallisesti.
Tutkimuksessa havaitaan, että konsernin sisäisten lainajärjestelyiden markkinaehtoisuus tiivistyy koron markkinaehtoisuuden arviointiin. Markkinaehtoisen koron määrittely tapahtuu OECD:n suosituksen mukaan markkinahintavertailumenetelmällä, ja huomioon on otettava lainaosapuolten toiminnot ja riskit, lainan ehdot, toteutumishetkellä vallitsevat taloudelliset olosuhteet ja liiketoimintastrategiat. Luottoluokituksella on myös merkitystä markkinaehtoisen hinnan arvioinnissa ja OECD toteaa, että implisiittinen tuki voidaan ottaa huomioon konserniyhtiön luottoluokitusta määriteltäessä esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa konserniyhtiö on konsernin toiminnan kannalta merkittävässä roolissa.
VML 31 §:n lainsäädäntömuutos mahdollistaa aikaisemman oikeuskäytännön perusteella kielletyn liiketoimen sivuuttamisen ja uudelleenluonnehdinnan. Kynnys liiketoimen sivuuttamiselle on asetettu korkealle ja sen soveltamisessa on sanamuodonmukaiselle tulkinnalle annettu korostunut merkitys. Näin ollen VML 31 §:n muutoksen tosiasiallinen merkitys voidaan nähdä säännöksen tulkintaa ja soveltamisalaa selkeyttävänä.