Urashokkeja näkyvissä? Henkilöstön vapaaehtoisen vaihtuvuuden tarkastelua suomalaisessa työelämässä
Lainio, Laura (2022-08-21)
Lainio, Laura
21.08.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022082155892
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022082155892
Tiivistelmä
Organisaatioiden menestyminen perustuu yhä voimakkaammin osaamiseen ja henkilöstövoimavaroihin, jolloin vaihtuvuuden hallitsemisen merkitys korostuu. Johtamisen näkökulmasta henkilöstön hallitsematon dis-funktionaalinen vaihtuvuus heikentää organisaation toimintakykyä. Päätöksentekoprosessi, joka liittyy irtisanoutumiseen, on ollut liikkeenjohtoa koskevan tutkimuksen kohteena jo pitkään. Urat eivät lopulta olekaan niin henkilön omassa kontrollissa tai ennakoitavissa, kun on aiemmin ajateltu. Työuriin liittyy paljon monimutkaisuutta ja arvaamattomuutta, kuten yllättäviä, yksilön hallinnan ulkopuolelta nousevia satunnaisia tapahtumia eli urashokkeja.
Tässä Pro gradu -tutkimuksessa tarkastellaan urashokki-ilmiötä suomalaisen työelämän kontekstissa. Ilmiötä tutkitaan osana henkilöstön vapaaehtoisen vaihtuvuuden kokonaisuutta teollisten suuryritysten henkilöstöjohdon kokemusmaailman kautta. Tarkoituksena on selvittää, miten urashokki-ilmiö näkyy suomalaisessa työelämässä, millaisia ilmenemismuotoja se saa ja millaisilla johtamiskäytänteillä siihen pyritään vaikuttamaan.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittele henkilöstön vapaaehtoiseen vaihtuvuuteen liittyviä teemoja ja yksilön hallinnan ulkopuolisia satunnaisia tapahtumia eli urashokkeja, vaihtuvuutta selittävänä tekijänä, sekä vaihtuvuuden johtamista. Ilmiötä tarkastellaan organisaatioiden ja henkilöstöjohtamisen näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, joka on tieteenfilosofisilta lähtökohdiltaan fenomenologis-hermeneuttinen. Tutkimuskohteena olivat suuryritysten henkilöstöjohdossa työskentelevien henkilöiden kokemukset. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluin, joita toteutettiin yhteensä seitsemän kappaletta. Tutkimusaineiston analyysi toteutettiin tekstilähtöisenä sisällönanalyysina.
Tutkimuksessa havaittiin, että urashokit ovat aineiston mukaan verraten yleisiä, joskin kokonaisuutena varsin tuntemattomia, työelämän suuntaa muuttavia tapahtumia suomalaisessa työelämässä. Tutkimusaineiston analyysissä nostettiin esiin seitsemän erilaista shokkivaikuttajien teemaa: uusien työmahdollisuuksien imu, merkittävät muutokset yrityksen toiminnassa, elämän rajallisuuden kokemukset, merkityksellisyyden kaipuu, muutokset lähityöyhteisön kokoonpanossa, voimakas muutos työntekemisen tavoissa sekä muutokset perhe- ja elämäntilanteissa. Urashokkeihin vaikuttamaan pyrkivät johtamisen käytänteet muodostivat viisi selkeää kokonaisuutta: laadukas esimiestyö, muutosjohtaminen, data, osaamisen johtaminen ja paluun mahdollistaminen
Tutkimuksen tulosten perusteella urashokit ovat voimakkaasti läsnä organisaatioiden arjessa henkilöstön vapaaehtoiseen vaihtuvuuteen vaikuttavana ilmiönä. Teoreettisen tiedon puutteessa organisaatiot eivät kuitenkaan ole onnistuneet hahmottamaan ilmiötä tarkasti tai erittelemään sitä muista vaihtuvuutta selittävistä näkemyksistä. Syvällisellä ilmiön ymmärtämisellä voidaan jatkossa luoda entistäkin parempia käytänteitä vapaaehtoisen vaihtuvuuden hallintaan organisaatioissa ja siten mahdollistaa niiden menestys myös tulevaisuudessa
Tässä Pro gradu -tutkimuksessa tarkastellaan urashokki-ilmiötä suomalaisen työelämän kontekstissa. Ilmiötä tutkitaan osana henkilöstön vapaaehtoisen vaihtuvuuden kokonaisuutta teollisten suuryritysten henkilöstöjohdon kokemusmaailman kautta. Tarkoituksena on selvittää, miten urashokki-ilmiö näkyy suomalaisessa työelämässä, millaisia ilmenemismuotoja se saa ja millaisilla johtamiskäytänteillä siihen pyritään vaikuttamaan.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittele henkilöstön vapaaehtoiseen vaihtuvuuteen liittyviä teemoja ja yksilön hallinnan ulkopuolisia satunnaisia tapahtumia eli urashokkeja, vaihtuvuutta selittävänä tekijänä, sekä vaihtuvuuden johtamista. Ilmiötä tarkastellaan organisaatioiden ja henkilöstöjohtamisen näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, joka on tieteenfilosofisilta lähtökohdiltaan fenomenologis-hermeneuttinen. Tutkimuskohteena olivat suuryritysten henkilöstöjohdossa työskentelevien henkilöiden kokemukset. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluin, joita toteutettiin yhteensä seitsemän kappaletta. Tutkimusaineiston analyysi toteutettiin tekstilähtöisenä sisällönanalyysina.
Tutkimuksessa havaittiin, että urashokit ovat aineiston mukaan verraten yleisiä, joskin kokonaisuutena varsin tuntemattomia, työelämän suuntaa muuttavia tapahtumia suomalaisessa työelämässä. Tutkimusaineiston analyysissä nostettiin esiin seitsemän erilaista shokkivaikuttajien teemaa: uusien työmahdollisuuksien imu, merkittävät muutokset yrityksen toiminnassa, elämän rajallisuuden kokemukset, merkityksellisyyden kaipuu, muutokset lähityöyhteisön kokoonpanossa, voimakas muutos työntekemisen tavoissa sekä muutokset perhe- ja elämäntilanteissa. Urashokkeihin vaikuttamaan pyrkivät johtamisen käytänteet muodostivat viisi selkeää kokonaisuutta: laadukas esimiestyö, muutosjohtaminen, data, osaamisen johtaminen ja paluun mahdollistaminen
Tutkimuksen tulosten perusteella urashokit ovat voimakkaasti läsnä organisaatioiden arjessa henkilöstön vapaaehtoiseen vaihtuvuuteen vaikuttavana ilmiönä. Teoreettisen tiedon puutteessa organisaatiot eivät kuitenkaan ole onnistuneet hahmottamaan ilmiötä tarkasti tai erittelemään sitä muista vaihtuvuutta selittävistä näkemyksistä. Syvällisellä ilmiön ymmärtämisellä voidaan jatkossa luoda entistäkin parempia käytänteitä vapaaehtoisen vaihtuvuuden hallintaan organisaatioissa ja siten mahdollistaa niiden menestys myös tulevaisuudessa