Lisää kilpailua julkisiin hankintoihin : Palveluntarjoajan kyvykkyydet julkisissa hankinnoissa
Koskela, Elli-Noora (2022-06-27)
Koskela, Elli-Noora
27.06.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062749571
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062749571
Tiivistelmä
Julkisiin hankintoihin liittyviin tarjouskilpailutuksiin ei synny riittävästi kilpailua. Kilpailutuksiin osallistuu vain pieni osa palveluntarjoajista, joka herättää kysymyksen siitä, saavatko julkisten hankintojen loppukäyttäjät parhaat mahdolliset palvelut kilpailutusten kautta. Hankintayksiköiden toimintaa julkisissa hankinnoissa on tutkittu laajasti, mutta palveluntajoajien toiminnasta ja sen kehittämisestä löytyy vain vähän aikaisempaa tutkimusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten palveluntarjoajat voivat kehittää kyvykkyyksiään osallistuakseen useampiin julkisiin hankintoihin liittyviin tarjouskilpailutuksiin sekä menestyäkseen niissä paremmin.
Teoreettinen viitekehys tarkastelee kyvykkyyksiä sekä dynaamisten- että mikroperustaisten kyvykkyyksien näkökulmasta. Teecen (2007a; 2007b) tutkimusta dynaamisten kyvykkyyksien kolmesta luokasta hyödynnetään tutkimuksen analyysissa sekä tulosten jäsentelyssä. Viitekehys tarkastelee myös julkisia hankintoja, julkista hankintaprosessia sekä hankintojen välistä aikaa palveluntarjoajan näkökulmasta. Viitekehyksen tarkoituksena on antaa ymmärrys julkisten hankintojen erityispiirteistä sekä kyvykkyyksistä.
Tutkimus toteutettiin kohdeyritykseen kvalitatiivisena tutkimuksena. Kohdeyritys on suuri kansainvälinen konsulttiyritys, joka toimii usealla eri paikkakunnalla. Tutkimus aloitettiin toteuttamalla kohdeyrityksen nykytilaselvitys, jossa haastateltiin kahdeksaa julkisten hankintojen parissa työskentelevää henkilöä. Nykytilaselvityksen jälkeen toteutettiin ryhmähaastattelut, joita oli yhteensä kolme ja ne olivat kestoltaan 90 minuuttia. Ryhmähaastatteluihin osallistui kolme hankintapäällikköä sekä kohdeyrityksen edustaja. Aineistoa täydennettiin ryhmähaastattelujen lisäksi kahden hankintapäällikön haastatteluilla aineiston riittävyyden varmistamiseksi. Haastattelut toteutettiin sekä yritykselle että hankintatoimelle, joka auttoi tarkastelemaan toimintaa ottaen huomioon molemmat näkökulmat. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia hyödyntäen.
Tutkimuksessa nousi esiin, että palveluntarjoajien tulee hankintojen välisenä aikana kontaktoida aktiivisesti heitä kiinnostavia hankintayksiköitä. Hankintayksiköt toivovat vuoropuhelua palveluntarjoajien kanssa kilpailutusten ulkopuolella. Palveluntarjoajien tulee myös ymmärtää julkisten hankintojen sekä julkishallinnon asiakkaan erityispiirteitä.
Palveluntarjoajan tulisi miettiä erottautumistekijöitä omasta palvelustaan sekä tuoda ne esiin myös hankintayksiköille. Uudet innovaatiot kiinnostavat hankintayksiköitä ja ne ovat myös usein kilpailutuksissa laatuvertailun perusteena. Julkisiin hankintoihin liittyen tulisi nimetä vastuuhenkilöt, jotka vastaavat kumppani- ja alinhankintaverkon kehittämisestä ja hallinnasta sekä kilpailutusten seurannasta.
Teoreettinen viitekehys tarkastelee kyvykkyyksiä sekä dynaamisten- että mikroperustaisten kyvykkyyksien näkökulmasta. Teecen (2007a; 2007b) tutkimusta dynaamisten kyvykkyyksien kolmesta luokasta hyödynnetään tutkimuksen analyysissa sekä tulosten jäsentelyssä. Viitekehys tarkastelee myös julkisia hankintoja, julkista hankintaprosessia sekä hankintojen välistä aikaa palveluntarjoajan näkökulmasta. Viitekehyksen tarkoituksena on antaa ymmärrys julkisten hankintojen erityispiirteistä sekä kyvykkyyksistä.
Tutkimus toteutettiin kohdeyritykseen kvalitatiivisena tutkimuksena. Kohdeyritys on suuri kansainvälinen konsulttiyritys, joka toimii usealla eri paikkakunnalla. Tutkimus aloitettiin toteuttamalla kohdeyrityksen nykytilaselvitys, jossa haastateltiin kahdeksaa julkisten hankintojen parissa työskentelevää henkilöä. Nykytilaselvityksen jälkeen toteutettiin ryhmähaastattelut, joita oli yhteensä kolme ja ne olivat kestoltaan 90 minuuttia. Ryhmähaastatteluihin osallistui kolme hankintapäällikköä sekä kohdeyrityksen edustaja. Aineistoa täydennettiin ryhmähaastattelujen lisäksi kahden hankintapäällikön haastatteluilla aineiston riittävyyden varmistamiseksi. Haastattelut toteutettiin sekä yritykselle että hankintatoimelle, joka auttoi tarkastelemaan toimintaa ottaen huomioon molemmat näkökulmat. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia hyödyntäen.
Tutkimuksessa nousi esiin, että palveluntarjoajien tulee hankintojen välisenä aikana kontaktoida aktiivisesti heitä kiinnostavia hankintayksiköitä. Hankintayksiköt toivovat vuoropuhelua palveluntarjoajien kanssa kilpailutusten ulkopuolella. Palveluntarjoajien tulee myös ymmärtää julkisten hankintojen sekä julkishallinnon asiakkaan erityispiirteitä.
Palveluntarjoajan tulisi miettiä erottautumistekijöitä omasta palvelustaan sekä tuoda ne esiin myös hankintayksiköille. Uudet innovaatiot kiinnostavat hankintayksiköitä ja ne ovat myös usein kilpailutuksissa laatuvertailun perusteena. Julkisiin hankintoihin liittyen tulisi nimetä vastuuhenkilöt, jotka vastaavat kumppani- ja alinhankintaverkon kehittämisestä ja hallinnasta sekä kilpailutusten seurannasta.